Raimo Ilaskivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raimo Ilaskivi
Helsingin kaupunginjohtaja
19791991
Edeltäjä Teuvo Aura
Seuraaja Kari Rahkamo
Kansanedustaja
19621975
Tiedot
Syntynyt 26. toukokuuta 1928 (ikä 86)
Ruokolahti
Puolue Kokoomus
Puoliso Airi Ellen Uimonen (1957–)
Arvonimet Ylipormestari (1980)

Raimo Ilaskivi (vuoteen 1947 Hämäläinen; s. 26. toukokuuta 1928 Ruokolahti) on kokoomuslainen kansanedustaja, ylipormestari, europarlamentaarikko ja presidenttiehdokas. Ilaskiven varhaisempaa poliittista uraa on vahvasti leimannut markkinatalouden puolustaminen, mutta myöhemmin hänestä on tullut kasinotalouden ja ahneuspolitiikan kritisoija.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raimo Ilaskivi lapsena.

Raimo Ilaskivi syntyi Tainionkosken Niskalammilla 26. toukokuuta 1928. Hän syntyi valekuolleena, mutta kätilö sai Ilaskiven vetämään keuhkot täyteen happea. Vanhemmat konttoripäällikkö Ragnar Alfred Hämäläinen ja kansakoulunopettaja Elli Aleksandra Lahtinen pelästyivät tapausta kuitenkin niin, että veivät 1-vuotiaan Raimon lääkäriin Helsinkiin tarkastettavaksi, jossa hänet todettiin terveeksi. Raimon ollessa 4-vuotias perheeseen syntyi toinen lapsi, Virpi.[1]

Ilaskivi harrasti nuoruudessa viulunsoittoa. Hän oli myös mukana yhteiskoulun teinikunnan viihdytyskiertueissa Rauhan sotasairaalassa sekä työvelvollisena ja Suojeluskunnan lähettinä jatkosodan loppuaikoina. Sotien päätyttyä perhe muutti isän työn mukana Raumalle.[1]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilaskivi kirjoitti Rauman lyseosta ylioppilaaksi vuonna 1947.[2] Ilaskiven opinnot jatkuivat nopeassa tahdissa Helsingin yliopistossa. Valtiotieteiden maisteriksi hän valmistui 1950, lisensiaatiksi 1954 ja tohtoriksi 1958. Väitöskirjan aiheena oli Finanssijärjestelmän automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa.[2] Lukuvuoden 1953–54 hän oli Asla-stipendiaattina Chicagon yliopistossa valmistellen lisensiaatintyötään ja väitöskirjaansa.

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo maisterina 1951 Ilaskivi sai paikan Pohjoismaiden yhdyspankista tilastovirkailijana. Tointa hän hoiti vuoteen 1954 saakka. Siviiliammatin ohessa Ilaskivi oli Helsingin yliopiston kansantaloustieteen assistenttina 1952–1953.[2]

Lisensiaatintyön valmistuttua, Chicagosta palattuaan Ilaskivi siirtyi Suomen pankkiyhdistyksen palvelukseen, jonka tiedotusosaston päällikkönä hän toimi 1954–1960, asiamiehenä 1961–1972 ja lopulta toimitusjohtajana 1972–1979. Samaan aikaan Ilaskivi oli myös Suomen teollisuuspankin toimitusjohtaja 1957–1979, Helsingin arvopaperipörssin varajohtajana ja johtajana 1961–1979 sekä Vientiluotto Oy:n toimitusjohtaja 1956–1962. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosentti Ilaskivi oli 1959–1979.[2]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen poliittinen virka, jota Ilaskivi hoiti oli pääministerin sihteeriys 1958. Kansanedustajaksi Ilaskivi valittiin eduskuntavaaleissa 1962. Eduskunnassa hän istui vuoteen 1975, eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja hän oli 1971–1973 ja 1975. Presidentin valitsijamiehenä Ilaskivi toimi vuosien 1968, 1978 ja 1982 vaaleissa. Vielä eläkeläisenä Ilaskivi valitiin Euroopan parlamenttiin vuosiksi 1996–1999. Helsingin kaupunginvaltuutettu hän oli 1957–1979 ja kaupunginhallituksen jäsen 1959–1979.

Monet Ilaskiven tehtävät päättyivät, koska hänet valittiin vuonna 1979 Helsingin kaupunginjohtajaksi. Seuraavana vuonna hän sai ylipormestarin arvon. Tehtävää hän hoiti vuoteen 1991. Ilaskivi oli kokoomuksen presidenttiehdokkaana vuoden 1994 vaaleissa, saaden neljänneksi eniten ääniä.

Monien virkojen, toimien ja luottamustoimien ohella Ilaskivellä on ollut useita eri yritysten hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenyyksiä.

Vuosina 1999–2009 Ilaskivi oli kansainvälisen, ekumenisen, Aleksandrian ja Koko Afrikan patriarkan ja paavin Theodoros II:n suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan kansleri. Vuonna 2009 hänet kutsuttiin Ritarikunnan varasuurmestariksi. Suojelija on myöntänyt hänelle ainoana evankelis-luterilaisen kirkon jäsenenä korkeimman maallikolle suotavan arkontin arvon. Hänet on palkittu lukuisilla koti- ja ulkomaisilla kunniamerkeillä, ml. SL suurr. ja SVR K 1.selvennä

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finanssijärjestelmän automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Väitöskirja. Helsinki: tekijä, 1958.
  • Rahapolitiikka ja taloudellinen tasapaino Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Helsinki: s.n., 1959.
  • Me ja mahdollisuutemme. Helsinki: Kirjayhtymä, 1969.
  • Välikysymys. Helsinki: Kirjayhtymä, 1971.
  • Hyvät ja pahat eli ajatuksia tiestä sosialismiin. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0944-4.
  • Huomisen haasteet. Ajatuksia 1980-luvulle siirryttäessä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1738-2.
  • Helsingin herrat. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07605-1.
  • Kolme elämää. Ajatuksia menneestä aikajanasta ja tulevasta. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11648-7.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tienhaara, Hilkka: Raimo Ilaskiven lapsuusmuistot Iltalehti. 26.2.2007. Viitattu 15.9.2012.
  2. a b c d Raimo Ilaskivi Suomen kansanedustajat. 20.4.2011. Eduskunta. Viitattu 9.5.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Raimo Ilaskivi -sitaatteja.
Helsingin vaakuna Edeltäjä:
Teuvo Aura
Helsingin kaupunginjohtaja
1979–1991
Seuraaja:
Kari Rahkamo
Edeltäjä:
Harri Holkeri
Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas
1994
Seuraaja:
Riitta Uosukainen