Esko Seppänen

Esko Seppänen toukokuussa 2009.

Esko Olavi Seppänen (s. 15. helmikuuta 1946 Oulu) on Vasemmistoliittoa edustanut entinen Euroopan parlamentin jäsen. Ennen meppiuraansa Seppänen toimi SKDL:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajana Helsingin vaalipiiristä vuosina 1987–1996. Euroopan parlamentissa hän istui vuosina 1996–2009.

Ura

Varhaiset vuodet

Seppänen valmistui ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 1969 ja kaksi vuotta myöhemmin kauppatieteen kandidaatiksi. Seppänen osallistui aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan ja hän kuului ylioppilaskuntansa edustajistoon sekä hallitukseen. Seppänen oli ensimmäinen julkisesti vasemmistolainen poliitikko kyseisissä elimissä. Hän on sanonut vasemmistolaistuneensa, koska kauppakorkean opettama taloustiede oli epäoikeudenmukaista ja -sosiaalista. Ennen kansanedustajuuttaan Seppänen työskenteli 1970-luvun alussa Radio- ja televisiotoimittajien liiton asiamiehenä ja vuodesta 1973 alkaen Yleisradion taloustoimittajana.

Seppänen aloitti politikoinnin demarinuorissa. Vuonna 1974 hän liittyi Suomen kommunistiseen puolueeseen. Ennen Vasemmistoliiton muodostamista Seppänen oli ”saarislainen” Suomen kommunistisen puolueen (SKP) enemmistön kannattaja. Vuonna 1989 Seppänen vastusti SKP:n sulauttamista uuteen Vasemmistoliittoon. Hän kritisoi myös hankkeen epädemokraattista valmistelua. Seppänen toimi Vasemmistoliiton puoluehallituksessa 1990–1995 ja 1998–2001. Jälkimmäisellä kaudella Seppänen oli myös puolueensa 2. varapuheenjohtaja. Puoluekokouksessa 1998 hän voitti äänestyksessä Outi Ojalan. Kolme vuotta myöhemmin hän hävisi paikkansa Minna Sirnölle.

1970- ja 1980-luku

1970-luvulla Seppänen tuli tunnetuksi sukuomistukseen (20 perhettä) sekä suomalaisten liikepankkien teollisuusryhmiin kriittisesti suhtautuvana taloustoimittajana, joka osallistui osakkaana yhtiökokouksiin hankkien tietoja yritysten omistussuhteista, mistä aiheesta hän teki runsaasti radio-ohjelmia sekä kirjoitti kirjoja.

1980-luvulla Seppäsen kritiikki sai yleispoliittisempaa luonnetta, mikä johti yhteistyöhön Yleisradion toimittaja Hannu Taanilan kanssa. Tasapuolisesti Seppänen kritisoi myös työväenliikkeen omistamista kirjoittaen E-liikkeeseen, rakennuskunta Hakaan ja SKP:n säätiöiden yritystoimintaan liittyvän kriittisen kirjan punapääoman tuhosta. Tuloksena yhteistyöstä Taanilan kanssa on ajatus politiikan rapautumisesta, poliittisesta entropiasta.

Syksyllä 1988 Seppänen vieraili Neuvostoliitossa. Moskovassa pidetty puhe aiheutti suuren kohun Seppäsen sanottua asioita, joita muut eivät uskaltaneet lausua ääneen. Puheessaan Seppänen mm. esitti retorisen kysymyksen oliko viisasta valita Mihail Gorbatšov sekä pääsihteeriksi että presidentiksi ja siten keskittää valta. Itänaapurin maataloustilastot Seppänen kyseenalaisti kysymällä, punnittiinko vilja kuivana vai märkänä. Ruplaa Seppänen nimitteli paperirahaksi. Viittaukset liikemiesten hotelleissa päivystäviin ilotyttöihin toivat punan isäntien poskille.

Profiili

Seppänen tunnetaan puolueen sisällä vasenta ja euroskeptistä suomalais-kansallista laitaa edustavan siiven keulahahmona Esko-Juhani Tennilän ohella ja europarlamentissa EU:n perustuslakia vastustavan ryhmän toimijana.

Hän on korostanut Vasemmistoliitossa perinteiseen SKDL:n ja SKP:n enemmistön tapaan kansallista vasemmistolaisuutta, perinteistä kansallista sosiaalidemokratiaa välttäen eurososiaalidemokraattista suuntausta,^lähde? mistä on aiheutunut keskustelua Vasemmistoliiton SAK- ja SDP-hakuisen ammattiyhdistyssiiven, mm. SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialaisen sekä puoluejohdon, muun muassa Suvi-Anne Siimeksen kanssa sekä Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan, Kansan Uutisten entisen päätoimittajan, Yrjö Raution kanssa.

Hän on mukana kampanjassa, jonka tarkoituksena on saattaa EU:n perustuslaki Suomessa kansanäänestykseen. Niin ikään Seppänen tunnetaan mahdollisen NATO -jäsenyyden sekä EU:n sotilaallisen varustautumisen ankarana kriitikkona. Seppänen on myös kritisoinut EMU:a. Ennen europarlamenttia Seppänen toimi useamman vaalikauden kansanedustajana sekä Suomen Pankin pankkivaltuutettuna 1991–1996.

Ulkopoliittiset mielipiteet

Ulkopoliittisesti Seppänen on itsemääräämisoikeutta kannattavana kansallinen, sisäpoliittisesti valtionyhtiöitä Esko-Juhani Tennilän tapaan elinkeinopolitiikan tukina kannattava vasemmistolainen ja europoliittisesti edellisistä johtuen skeptinen. 2002 Seppänen vastusti Suomen osallistumista Irakin sotaan tai sen miehitykseen sekä kritisoi pääministeri Paavo Lipposta. Tätä ennen hän oli vastustanut Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton päätöksiä suostua taisteluhelikoptereiden hankkimiseen, minkä puolueet olivat nähneet keinona olla jatkossa hallitusyhteistyössä SDP:n kanssa.

Europarlamentissa Seppänen vastusti englantilaisen tutkimuksen mukaan johdonmukaisimmin kaikista suomalaiseurokansanedustajista ohjelmistopantentteja. Hän osallistui lisäksi onnistuneeseen aloitteeseen erottaa Jacques Santerin komissio.

Yksityiselämä

Esko Seppäsen puoliso on toimittaja Kirsti Tulonen-Seppänen. Vuonna 1972 avioituneella parilla on kaksi lasta. Heistä Iiro Seppänen on menestynyt kansainvälisesti taikurina. Kaapo Seppänen kuoli 37-vuotiaana toukokuussa 2010 sappitiehyen syöpään.

Esko Seppäsellä on diagnosoitu Parkinsonin tauti 2006.

Teokset

• Oy Suomi Ab. Helsinki: Kansankulttuuri, 1974. ISBN 951-615-075-6.
• Iso paha raha. Helsinki: Kansankulttuuri, 1975. ISBN 951-615-106-X.
• Raha liikkuu ja käy pyydykseen. Helsinki: Kansankulttuuri, 1977. ISBN 978-951-6-15148-2.
• Uusi Suomi. Helsinki: Kansankulttuuri, 1977. ISBN 951-615-161-2.
• Mitä onkaan pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna? Luentoja taloudellisesta vallasta. Helsinki: E. Seppänen, 1978.
• Taloudellisen vallan uusjako. Jyväskylä: Jyväskylän talvi, 1979. ISBN 951-9496-47-5.
• Sosialistinen talousjärjestys. Jyväskylä: Gummerrus, 1981. ISBN 951-20-2114-5.
• Maailman valuuttajärjestys – ja epäjärjestys. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 978-951-2-02321-9.
• Seppänen, Esko & Taanila, Hannu: Ken on maassa rikkahin. Jyväskylä: Gummerus, 1983. ISBN 978-951-2-02499-5.
• Honkasalo, Antero & Seppänen, Esko: Eläköön elämä. Ihminen, entropia ja kehitys. Jyväskylä: Gummerus, 1984. ISBN 978-951-2-02618-0.
• Suomi, itä ja villi länsi eli Mitä Tallinnassa tulisi tietää Suomesta. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2953-7.
• Indokiina 1990. Helsinki: Suomi-Vietnam-seura, 1989. ISBN 978-952-9-01236-7.
• Oi maamme Suomi. Ollos huoleton, poikas valveill on. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16748-9.
• Pankkikirja. Helsinki: E. Seppänen, 1993. ISBN 952-90-4863-7.
• Seppänen, Esko & Karkama, Pentti & Taanila, Hannu: EU vai ei?. Helsinki: E. Seppänen, 1994. ISBN 952-90-5309-6.
• Punapääoman romahdus. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1995. ISBN 978-951-0-20814-4.
• EMU – lintu vai kala?. Helsinki: E. Seppänen, 1996. ISBN 952-90-7342-9.
• Hei, meitä emutetaan!. Vaasa: United Books, 1997. ISBN 951-645-012-1.
• Meppielämää. Europarlamenttipäiväkirja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22427-8.
• Brysselin bussi vie NATO:on. Helsinki: E. Seppänen, 1998. ISBN 952-91-0572-X.
• Näkymätön vihollinen. Helsinki: E. Seppänen, 1999. ISBN 952-91-1626-8.
• Liittovaltio. Nyt?. Helsinki: E. Seppänen, 2001. ISBN 952-91-3071-6.
• Perustuslaki. Nyt?. Helsinki: E. Seppänen, 2002. ISBN 952-91-5185-3.
• Perustuslakikysymys. Helsinki: Esko Seppänen, 2004. ISBN 952-99288-0-7.
• Hullun rahan tauti. Kapitalismin musta syksy. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-3-14914-7.
• Oma pääoma. Helsinki: Into, 2011. ISBN 978-952-264-033-8.
• Viinanen, Iiro & Seppänen, Esko: Vasen oikea, oikea vasen. Keskustelukirjeitä. Helsinki: Minerva, 2012. ISBN 978-952-492-588-4.

Lisäksi Seppäsen kolumneja on julkaistu Voima-lehdessä otsikolla Liittovaltio. Nyt? ja Hymy-lehdessä otsikolla KotiBryssä.

Aiheesta muualla

• Esko Seppänen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Esko Seppäsen kotisivut