Kansan Uutiset
Wikipedia
| Kansan Uutiset | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | Kansan Uutiset oy |
| ISSN | 0357-1521 |
| Levikki | 9 075 / 19 560 (Viikkolehti) |
| Perustettu | 1957 |
| Lakkautettu | {{{lakkautettu}}} |
| Päätoimittaja | Janne Mäkinen |
| Sitoutuneisuus | Vasemmistoliitto |
| Kotipaikkakunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | leveys 256 mm korkeus 365 mm |
| Ilmestymistiheys | 4/viikko |
| Kotisivu | www.kansanuutiset.fi |
Kansan Uutiset (KU) on Vasemmistoliiton neljästi viikossa ilmestyvä äänenkannattaja. Lehti julistautui puolueen äänenkannattajaksi elokuussa 2000; toimittuaan 1990-luvun "sitoutumattomana vasemmistolehtenä". Vuoteen 1990 asti KU oli Suomen kansan demokraattisen liiton ja Suomen kommunistisen puolueen yhteinen äänenkannattaja.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kansan Uutiset aloitti ilmestymisensä tammikuussa 1957, kun SKP:n äänenkannattaja Työkansan Sanomat ja SKDL:n äänenkannattaja Vapaa Sana yhdistettiin. Puolueiden erillisten päivälehtien ylläpitämistä ei katsottu enää taloudellisesti järkeväksi. Keskustelua kahden rinnakkaisen lehden ylläpidosta oli käyty jo vuosikymmenen alusta alkaen. Kesällä 1950 SKP asetti työryhmän asiaa pohtimaan, mutta varsinaisesti asia eteni vuodesta 1955 lähtien. SKP:n ja SKDL:n johtoelimet päättivät fuusiosta 16. kesäkuuta 1956. Syksyllä 1956 valittiin uuden lehden johto. Päätoimittajaksi nousi Jarno Pennanen, varapäätoimittajaksi Aili Mäkinen ja hallituksen puheenjohtajaksi Eino Kilpi. Lehden aloittaessa sen toimituskuntaan kuului noin 35 vakituista palkollista.[2]
KU:n perustamista siivitti toiveikkuus ja suoranainen voitontahto. Seitsenpäiväinen, valtakunnallinen julkaisu kiipesi levikiltään tasaisesti nousevaan, 50 000 kappaletta ylittävään tasoon, Suomen suurimmaksi ja luetuimmaksi poliittiseksi työväenlehdeksi.[3] 1980-luvulle asti Kansan Uutisia painettiin Kotkankadulla sijainneessa, SKP:n omistamassa, kirjapaino Yhteistyössä.[2] Yhteistyön mentyä konkurssiin painotyöt alettiin ostaa Keski-Uusimaa Oy:ltä.[1]
KU:n nykyinen päätoimittaja on Janne Mäkinen, jota edelsi tammikuussa 2004 myrskyisästi eronnut Yrjö Rautio. Rautio väitti myöhemmin tulleensa irtisanotuksi laittomasti, mutta hänen väitteilleen ei löytynyt tukea oikeudessa.
[muokkaa] Omistus ja rahoitus
Vuoteen 1990 lehden omistivat sen julkaisijajärjestöt, jotka ohjasivat toimitustyötä muun muasa nimeämällä edustajat hallintoneuvostoon ja johtokuntaan. SKDL:n ja SKP:n lakkauttamisen jälkeen seurasi uusia järjestelyjä. Kansan Uutisten taustalle perustettiin osakeyhtiö, jonka omistajiksi tuli esimerkiksi ammattiliittoja, pankit STS ja Yhteistuki sekä Yrjö Sirolan Säätiö. Vasemmistoliitto ei ostanut yhtään osaketta. Pankkien omistukset siirtyivät sittemmin Nordealle.[1]
Vuonna 2006 KU sai valtiolta lehdistötukea 575 000 euroa.[4] Puoluesihteeri Ralf Sundin aikana (1995–2001) valtion tuki kattoi lehden budjetista noin kolmanneksen.[5]
[muokkaa] Päätoimittajat
- Jarno Pennanen (1957)
- Jorma Simpura (1957–1974)
- Erkki Kauppila (1974–1988)
- Yrjö Rautio (1988–2004)
- Janne Mäkinen (2004–)
[muokkaa] Kirjallisuus
- Veli-Pekka Leppänen (toim.): Etusivu uusiks! Kansan Uutisten viisi vuosikymmentä. Kansan Uutiset, 2007. ISBN 978-952-92-1841-7.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Yrjö Rautio: Sitoutumattomaksi ja jälleen puoluelehdeksi. teoksessa Leppänen 2007, s. 224–227.
- ↑ 2,0 2,1 Veli-Pekka Leppänen: Vuosi 1956: Hrushtshov, Ryömä, työväen suurlehti. teoksessa Leppänen 2007, s. 14–21.
- ↑ Unto Hämäläinen: Lehtikilvan menestyjä ja häviäjä (Helsingin Sanomat 5.5.2007)
- ↑ Valtioneuvoston viikko 35/2006 (Edilex lakitietopalvelu)
- ↑ Ralf Sund: Kolme erää lehdistötukea. teoksessa Leppänen 2007, s. 159.
Kansan Uutiset (Vas.) | Kansan ääni (STP) | KD (KD) | Medborgarbladet (RKP) | Nykypäivä (Kok.) | Perussuomalainen (PS) | Suomenmaa (Kesk.) | Tiedonantaja (SKP) | Työkansan Sanomat (KTP) | Uutispäivä Demari (SDP)
