Yrjö Rautio
Sivulta puuttuu Yrjö Rautio (s. 29. tammikuuta 1949, Ylitornio) on suomalainen toimittaja. Hän työskenteli vuodet 1988–2004 Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan Kansan Uutisten päätoimittajana.
Rautio valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1978 pääaineenaan sosiologia. Heti valmistuttuaan hän meni töihin oululaiseen Kansan Tahto -lehteen, joka oli tuolloin Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) äänenkannattaja. Rautio työskenteli toimitussihteerinä ja -päällikkönä 1978–1983 ja päätoimittajana 1983–1988. Hän oli 1980-luvulla yksi kansandemokraattisen liikkeen enemmistön keskeisimmistä ideologeista.
Vuonna 1988 Rautio valittiin SKDL:n pää-äänenkannattajan Kansan Uutisten päätoimittajaksi, jossa tehtävässä hän jatkoi tammikuuhun 2004. Rautio erosi lehden palveluksesta (ja puolueestaan) ajauduttuaan erimielisyyksiin Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen kanssa.[1] Hän väitti puolueen ja sen johtajan unohtaneen aatteellisen perintönsä ja vaati paluuta Marxiin.[2] Irtisanouduttuaan Rautio väitti Kansan Uutisten purkaneen hänen työsuhteensa perusteetta kesken irtisanomisajan. Käräjäoikeus piti lehden menettelyä lainmukaisena. Osapuolet sopivat kiistan ennen hovioikeuskäsittelyn alkua. Juuriltaan savottamiehenä, karskina, piskuisen, osattoman kansanosan lehden edusmiehenä tämä suuri älykkö irtisanoi päteväksi koeteltuja oman lehtensä toimittajia. Tapahtuneen jälkeen Rautio esiintyi mm. Apu-lehden kolumnistina ja palkattiin myöhemmin lehden toimittajaksi. Rautio on kuuluisa lyhyistä kommenteista koostuvista lausahduksista, mitkä hän sisällyttää poliittisiin kolumneihinsa "heittolaukauksina".
