Nootti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtioiden välisen viestinnän käsitettä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kiinan nootti vuodelta 1958
Diplomaattinen kirje vuodelta 1942

Nootti on valtion kirjallinen tiedonanto tai kysymys toiselle valtiolle. Sen lähettää yleensä ulkovaltion suurlähettiläs kohdemaan ulkoministeriölle tai päinvastoin. Yleensä nootilla ilmaistaan tyytymättömyyttä toisen valtion tilanteeseen tai toimintaan, ehdotetaan ratkaisua ongelmaan tai pyydetään selvitystä asiasta. Nootti voi olla allekirjoitettu, mutta usein se on allekirjoittamaton, muodoltaan verbaalinootti tai muodoltaan persoonaton muistio.[1][2][3][4]

Noottienvaihto on yleinen tapa tiedustella tai tuoda esille asioita toisen valtion edustajalle. Noottien avulla voidaan myös käydä neuvotteluja ja sopia esimerkiksi jostain käytännöstä maiden välillä.

Kirje ja nootti eroavat toisistaan, kirjeen laatija on sen itse allekirjoittanut, mutta nootti on hallituksen tai vastaavan elimen lähettämä ilmoitus toisen maan viranomaiselle, yleensä ulkoministeriölle. Venäjä kuitenkin pyrkii diplomaattisessa kanssakäymisessään sumentamaan kirjeen ja nootin välistä eroavuutta. Suomi on saanut Venäjältä suurta julkisuutta saaneen nootin vuonna 1961 ja ulkoministeri Sergei Lavrovin allekirjoittaman kirjeen muiden ETYJ maiden joukossa helmikuussa 2022.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pohjois-Korean nootti ei yllättänyt ulkoministeriössäi Ilta-Sanomat, is.fi. 25.2.2007. Viitattu 30.8.2021.
  2. Stubb ei spekuloi nootin ajoituksella Turun Sanomat, ts.fi. 15.4.2011. Viitattu 30.8.2021.
  3. Jukka-Pekka Raeste: Stubb ei halua spekuloida Venäjä-nootin ajankohdalla (sivu A 13) Helsingin Sanomat. 16.4.2011.
  4. Miikka Hujanen: Suomi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun – Näin etenee jämäkkä prosessi, joka ei ole mikään kahvitteluhetki Ilta-Sanomat, is.fi. 18.11.2018. Viitattu 30.8.2021.
  5. Heidi Vaalisto: Venäjän kirje aiheutti vilunväristyksiä kylmän sodan ajoilta Ilta-Sanomat. 3.2.2022. Sanoma. Viitattu 3.2.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]