Aung San Suu Kyi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aung San Suu Kyi

Daw Aung San Suu Kyi (s. 19. kesäkuuta 1945, silloinen Rangoon, nyk. Yangôn) on burmalainen poliitikko. Hän on Burman (nykyisen Myanmarin) kansallissankarin, vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtaneen kenraali Aung Sanin tytär. Kilpailija murhautti Aung Sanin puoli vuotta ennen kuin maa itsenäistyi 4. tammikuuta 1948.

Suu Kyi opiskeli Britanniassa, mutta jätti perheensä sinne osallistuakseen Burman vapaisiin vaaleihin vuonna 1990. Suu Kyin Kansallinen Demokratia (National League for Democracy, NLD) voitti vaaleissa maata vuodesta 1962 hallinneen kansallisen yhtenäisyyspuolueen (NUP, entinen sosialistipuolue), mutta puoluetta vuodesta 1988 johtaneet sotilaat mitätöivät vaalien tuloksen ja Suu Kyin vankila- ja arestikierre alkoi.

Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon 1991, mutta ei päässyt vastaanottamaan sitä henkilökohtaisesti, sillä Myanmarista poistuminen olisi johtanut maahantulokieltoon.[1]

Hän on ollut 21 viime vuoden aikana kotiarestissa yhteensä yli 15 vuotta[1], ensin 1989–1995 ja uudelleen 2000–2002. Viimeisin, toukokuussa 2003 alkanut aresti päättyi 13. marraskuuta 2010. Toisinaan sotilasjuntta on neuvotellut Suu Kyin kanssa, mutta hän ei ole suostunut juntan valtaa säilyttäviin kompromisseihin. Hänen sallittaisiin myös poistua maasta perheensä luokse, mutta hän on päättänyt olla luovuttamatta ennen kuin maa siirtyy täyteen demokratiaan. Suu Kyin brittiläinen aviomies Michael Aris kuoli 1999, ja hänen kaksi poikaansa Alexander ja Kim Aris asuvat Britanniassa[1].

NLD-puolue elätteli toiveita vapauttamisesta, kun Suu Kyi sai toukokuussa 2006 tavata ensi kertaa kahteen vuoteen ulkomaiden edustajan, YK:n apulaispääsihteerin Ibrahim Gambarin. Myanmarin sotilasjuntta kuitenkin pidensi viikkoa myöhemmin oppositiojohtaja Suu Kyin kotiarestia vuodella.

Kansainvälinen yhteisö ja useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Amnesty International, ja pakolaisina ympäri maailmaa elävät burmalaiset kampanjoivat Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Irlantilainen rock-yhtye U2 on levitti tietoa Aung San Suu Kyin tilanteesta 360°-kiertueellaan. Yhtyeen alun perin Martin Luther Kingille omistama MLK-kappale on omistettu uudelleen Aung San Suu Kyille. Yhtye myy kiertueellaan Aung San Suu Kyinin kasvokuvasta tehtyä naamiota, ja yhtye on tehnyt monissa konserteissa asiassa yhteistyötä ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kanssa.

Aung Sanin terveys heikkeni, ja toukokuussa 2009 hän joutui sairaalaan nestehukan ja alhaisen verenpaineen vuoksi.[2] Toukokuussa hänet myös asetettiin syytteeseen, kun hän salli amerikkalaisen miehen nousta maihin saarelle, jossa hän on kotiarestissa. Kahden päivän kuluttua mies ui takaisin, ja hänet pidätettiin. Aung Sanin kotiarestin oli määrä päättyä toukokuussa 2009, mutta elokuussa 2009 hänet tuomittiin jälleen 1,5 vuoden kotiarestiin. Amerikkalaismies sai seitsemän vuoden vankeustuomion.[3]

Aung San vapautettiin yhteensä yli viidentoista vuoden mittaisesta kotiarestista 13. marraskuuta 2010.[4]

Huhtikuussa 2012 Aung San valittiin täytevaaleissa Myanmarin parlamenttiin.[5]

Kesäkuussa 2012 Aung San kävi Oslossa myöhästyneissä Nobel-juhlallisuuksissa. Sotilasdiktatuuri on luvannut päästää hänet takaisin kotimaahan, siksi hän uskaltautui ulkomaanmatkalle.[1]

18. kesäkuuta 2012 Aung San palkittiin Amnesty Internationalin myöntämällä Kynttiläpalkinnolla ihmisoikeuksien hyväksi tekemästään työstä.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Anna-Liisa Kauhanen, Aung San Suu Kyi sai vihdoin rauhapalkintonsa, Helsingin Sanomat 17.6.2012 sivu B 3
  2. Burman oppositiojohtaja joutui tiputukseen hs.fi. 9.5.2009. Viitattu 15.5.2009.
  3. Oppositiojohtaja Suu Kyi kotiarestiin 11.8.2009. Hs.fi. Viitattu 11.8.2009.
  4. Aung San Suu Kyi pääsi viimein vapaaksi 13.11.2010. Yle.fi. Viitattu 13.11.2010.
  5. Myanmarin oppositiolle murskavoitto täytevaaleissa, Yle.fi/uutiset viitattu 4.3.2012
  6. Bono ja Aung San Suu Kyi tapasivat, Yle.fi/uutiset viitattu 18.6.2012

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi – Taistelu vapaudesta: Henkilökuva. (En kamp för frihet: Aung San Suu Kyi: Biografi, 2010). Jyväskylä: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-396-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aung San Suu Kyi.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.