Aung San Suu Kyi
Wikipedia
Daw Aung San Suu Kyi (s. 16. kesäkuuta 1945, silloinen Rangoon, nyk. Yangôn) on maailman tunnetuimpia poliittisia vankeja. Hän on Burman (nyk. Myanmar) kansallissankarin, vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtaneen kenraali Aung Sanin tytär. Kilpailija murhautti Aung Sanin puoli vuotta ennen kuin maa itsenäistyi 4. tammikuuta 1948.
Suu Kyi opiskeli Britanniassa mutta jätti perheensä sinne osallistuakseen Burman vapaisiin vaaleihin vuonna 1990. Suu Kyin Kansallinen Demokratia (NLD) voitti vaaleissa maata vuodesta 1962 hallinneen kansallisen yhtenäisyyspuolueen (NUP, entinen sosialistipuolue), mutta puoluetta vuodesta 1988 johtaneet sotilaat mitätöivät vaalien tuloksen ja Suu Kyin vankila- ja arestikierre alkoi.
Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon 1991, mutta ei päässyt vastaanottamaan sitä henkilökohtaisesti, sillä Myanmarista poistuminen olisi luultavasti johtanut elinikäiseen maahantulokieltoon.
Hän on ollut kotiarestissa yhteensä yli kymmenen vuotta, ensin 1989–1995 ja uudelleen 2000–2002. Viimeisin, toukokuussa 2003 alkanut aresti jatkuu edelleen. Toisinaan sotilasjuntta on neuvotellut Suu Kyin kanssa, mutta tämä ei ole suostunut juntan valtaa säilyttäviin kompromisseihin. Hänen myös sallittaisiin poistua maasta perheensä luokse, mutta hän on päättänyt olla luovuttamatta ennen kuin maa siirtyy täyteen demokratiaan. Suu Kyin brittiläinen mies on nyttemmin kuollut mutta hänen kaksi poikaansa elävät Britanniassa.
NLD-puolue elätteli toiveita vapauttamisesta, kun Suu Kyi sai toukokuussa 2006 tavata ensi kertaa kahteen vuoteen ulkomaiden edustajan, YK:n apulaispääsihteerin Ibrahim Gambarin. Myanmarin sotilasjuntta kuitenkin pidensi viikkoa myöhemmin oppositiojohtaja Suu Kyin kotiarestia vuodella.
Kansainvälinen yhteisö ja useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Amnesty International, ja pakolaisina ympäri maailmaa elävät burmalaiset kampanjoivat Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamiseksi.
Aung Sanin terveys on heikentynyt, ja hän joutui sairaalaan toukokuussa 2009 nestehukan ja alhaisen verenpaineen vuoksi. Hänet on sen jälkeen pidätetty syytettynä siitä, että hän salli amerikkalaisen miehen astua maihin asuinsaarelle, jossa hän on kotiarestissa. Kahden päivän kuluttua mies ui takaisin, ja hänet pidätettiin.[1][2] Aung Sanin kotiarestin oli määrä päättyä toukokussa 2009.[3]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Myanmarin oppositiojohtajaa uhkaa vankeustuomio. Helsingin Sanomat, 15.5.2009, s. B2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.5.2009.
- ↑ Burman oppositiojohtaja joutui tiputukseen hs.fi. 9.5.2009. Viitattu 15.5.2009.
- ↑ Hillary Clinton vaatii Aung Sano Suu Kyin vapauttamista 9.5.2009. Hs.fi. Viitattu 15.5.2009.


