Sovittelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rikos- ja riita-asioiden sovittelulla tarkoitetaan Suomessa palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille eli asianomistajalle järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi.

Sovittelun tarkoitus on olla puolueetonta, kohtuullista, luottamuksellista, vapaaehtoista ja vaihtoehtoista. Sovittelu on maksutonta ja sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset sovittelijat.

Sovittelu perustuu restoratiivisen oikeuden ideologiaan. Restoratiivisuudella tarkoitetaan korjaavuutta eli nimenomaan konfliktissa vaurioituneiden ihmissuhteiden korjaamista. Keskeisiä restoratiivisia arvoja ovat kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, hyvitys, armo, moraalinen oppiminen, tekijän (rikoksentekijän, koulu- tai työpaikkakiusaajan tai muun rikkojan) hyväksyminen yhteisön jäseneksi ja uusien haitallisten tekojen ehkäisy. Prosessissa korjataan emotionaalisia ja symbolisia arvoja: loukatun turvallisuudentunnetta, omanarvontuntoa, itsemääräämisoikeutta ja oikeudentuntoa. (Lähde: Suomen sovittelufoorumin www-sivut 2007)

Muita sovittelun muotoja ovat esimerkiksi koulusovittelu (vertaissovittelu), perheasioiden sovittelu ja työpaikkasovittelu.

Sovittelun piiriin otettavat asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sovittelussa voidaan käsitellä muun muassa pahoinpitelyjä, vahingontekoja ja omaisuusrikoksia. Myös joitakin riita-asioita voi sovitella. Sovittelualoitteen voivat tehdä poliisi, syyttäjä ja kumpikin rikoksen osapuoli tai huoltaja. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan sovittelun aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi- tai syyttäjäviranomainen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sovittelutoiminta käynnistyi Suomessa 1980-luvulla muun muassa Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä. Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta astui voimaan 1.6.2006 ja sen myötä sovittelua järjestetään kaikissa Suomen kunnissa. Sovittelupalvelua tarjoavat sovittelutoimistot. Sovittelulain voimaantulo on lisännyt rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelua huomattavasti. Stakesin keräämien tietojen perusteella sovittelulain seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana käsittelyyn tuli noin 3 800 rikostapausta ja 38 riita-asiaa, joista noin puolet on väkivaltarikoksia. Valtakunnallisesti tavoitteena on vuositasolla noin 12 000 jutun ohjautuminen sovitteluun.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esa Poikela (toim.): Ristiriitojen kohtaamisesta konfliktin hallintaan
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.