Naapuruussovittelu
Naapuruussovittelu on menetelmä, jonka avulla voi käsitellä asumisen, kotirauhan ja naapurisuhteiden häiriöitä, esimerkiksi arkielämää häiritsevää käyttäytymistä, asuinyhteisön ristiriitoja, sääntörikkomuksia ja vahingontekoja. Sen päämääränä on asumisen turvallisuus ja naapurisopu. Naapuruussovittelu on joko kahdenvälistä tai laajempaa yhteisösovittelua. Restoratiivisten periaatteiden mukaisesti keskuksen toiminnassa olennaista on parantaa naapurien kommunikointia ja rohkaista heitä vuorovaikutukseen. Toisin kuin rikos- ja riita-asioiden sovittelusta ei naapuruusovittelusta ole säädetty lailla.
Sovittelun tavoitteena on löytää yhteinen ja kestävä ratkaisu ongelmatilanteeseen ja estää häiritsevien tilanteiden paisuminen vihamielisyydeksi, vihamielisyyden paisuminen riidoiksi ja riitojen paisuminen pitkäkestoisiksi selkkauksiksi. Naapuruussovittelulla puututaan häiriöihin, hankalaksi koettuihin tilanteisiin ja ristiriitoihin, kuten häiritsevään käyttäytymiseen ja yhteisten tilojen käyttöön, asukastoimikuntien yhteistyön ongelmiin, kiinteistöyhtiön ja asukkaiden väliseen epäluottamukseen, etnisiin ja kulttuurien välisiin selkkauksiin.[1] Sovittelussa on mukana naapureiden lisäksi ulkopuolinen sovittelija.
Suomessa toimii muun muassa Naapurisovittelun keskus, jonka palvelu on maksutonta. Keskus kuuluu Suomen Sovittelufoorumiin, joka on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tukee kaikkien sovittelun osa-alueiden toimintaa Suomessa.[1]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo 2000-luvun alussa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Let's Talk -hankkeessa koulutettiin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä sovittelijoiksi. Vuonna 2006 Suomen Pakolaisapu ry ryhtyi kehittämään välineitä asiakkaidensa asumiseen liittyviin ongelmiin.[2] He havaitsivat muun muassa, että taloyhtiöissä muodostuvan ongelmia esimerkiksi silloin, kuin maahan juuri muuttaneet eivät olleet tietoisia järjestyssäännöistä. Pian havaittiin, että naapurit olivat parhaita neuvomaan toisiaan, sen sijaan että paikalle olisi kutsuttu ulkopuolinen ammattilainen.[3]
Vuoden 2015 alussa Pakolaisapu perusti Naapuruussovittelun keskuksen. Vuonna 2020 Naapuruussovittelun keskuksessa sovitelluista tapauksista noin kolmasosassa toisena osapuolena on ollut maahanmuuttaja.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Naapuruussovittelu Suomen Sovittelufoorumi SSF. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Tuuli Samela & Henrik Elonheimo: Naapuruussovittelu ja asukastyö - Haaste www.haaste.om.fi. Arkistoitu 2.7.2020. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Veikkaus: Ajankohtaista Veikkaus.fi. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Asuminen | Tietämättömyys taloyhtiön tavoista aiheuttaa eniten naapuririitoja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä – ”Yhdessä asunnossa uuni oli pantu päälle ja luukku jätetty auki”, kiinteistöjuristi kertoo Helsingin Sanomat. 4.10.2020. Viitattu 5.10.2020.