Maahanmuuttajat Suomessa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä uussuomalainen[1] tai ryhmänä etninen vähemmistö.[2]

Suomessa maahanmuuttajien määrä on kasvanut liki 800 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2010, noin 10 000 vuosivauhdista noin 30 000:een vuodessa. .[3] Vuosien 1990–2010 aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25 000 henkilöstä 224 000 henkilöön. Vieraskielisten määrä on kasvanut eniten 2000-luvulla: useampi kuin joka kolmas vieraskielinen on muuttanut maahan vasta vuoden 2005 jälkeen.[4]

Suurin osa maahan muuttaneista tulee Euroopan valtioista, mutta myös muualta muutetaan Suomeen. Erityisen nopeasti on kasvanut 2000-luvulla muuttoliike Aasian valtioista. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi 2000-luvulla 77 000 henkilöllä, joista kolmasosa oli Aasian valtioiden kansalaisia ja 54 prosenttia Euroopan valtioiden kansalaisia.[4]

Vuonna 2009 Suomessa oli 233 183 ulkomailla syntynyttä henkilöä (neljä prosenttia Suomen väestöstä)[5] ja 155 705 ulkomaan kansalaista, mukaan lukien kaksoiskansalaiset.[6] Muita kuin kotimaisia kieliä[7] puhui äidinkielenään vuonna 2009 yhteensä 207 037 henkilöä.[8] Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin.

Maahanmuuttajien historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsista varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta tietotaitoa ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja valloneja saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.[9]

Venäjän aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin ja varuskuntapalveluun Suomeen tuli Venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja ensimmäisen maailmansodan aikana kiinalaisia. Suomen muodostui pysyvä juutalais- ja tataarivähemmistö. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia.[10] Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla saatiin tietoa uusimmista tekniikoista: esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä Impilahdelle Pitkärannan kaivoksille tuotetut ruotsalaiset kaivosmiehet muodostivat vuosikymmeniksi perheineen oman pienen yhteisönsä keskelle karjalaista ortodoksista kulttuuria.

Itsenäisyyden alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiset maahanmuuttajat saapuivat itsenäisyyden alkuaikoina vuosina 1917–1922, kun tuhannet pakenivat Venäjältä vallankumouksen seurauksena. Näistä monet saivat surmansa Suomen sisällissodassa. Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922, kun itärajan yli saapui noin 33 500 henkeä. Pakolaiset olivat pietarinsuomaalaisia, inkeriläisiä, itäkarjalaisia sekä ylhäisiä aatelisia, joiden joukossa oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov, upseereja ja tehtaanomistajia. Samaten vuoden 1921 Kronstadtin kapinan jälkeen pakeni 6 400 matruusia Suomenlahden jään yli Suomeen. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa suomenvenäläisinä, kun taas osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Yksistään vuosien 1917 ja 1939 välillä on Suomeen hakeutui arviolta noin 44 000 pakolaista. Eräissä arvioissa vuosina 1917–1944 jopa 100 000 ihmistä haki turvaa Suomesta.[11]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana sodan osapuolina pidettyjä ulkomaalaisia sijoitettiin internointileireille ja osa lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Sodan aikana maahan tuli muun muassa inkeriläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia. Suurin osa heistä (ne jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.[12]

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen maahanmuutto muualta Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui ulkomaalaisten kanssa solmittujen avioliittojen johdosta. Ensimmäinen suuri maahanmuuttajaryhmä oli chileläiset pakolaiset, jotka saapuivat 1970-luvulla paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja [13] Chilestä tuli noin 182 pakolaista. Suurin osa heistä palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa.[13] Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä Länteen. Jugoslavian hajoamisotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä, serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990–1999.

Euroopan unionin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioniin liittyminen muutti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi hyväksyi Euroopan unionin sisäisen suhteellisen vapaan liikkumisen politiikan. Tämä on tuonut Suomeen rakennusmiehiä niin Ranskasta, Virosta kuin Puolastakin. Maahanmuuttoa aiheutti myös Jugoslavian hajoaminen ja Kosovon sota. 2000-luvulla pakolaisia saapunut Afganistanista ja Irakista. 2000-vuosikymmenen lopulla julkista keskustelua ovat aiheuttaneet pääosin kesäisin Suomeen saapuneet Romanian romanit.

Maahanmuutto nykyaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden koko Euroopan alueella ja mahdollistaa maahanmuuton Suomeen koko Euroopasta. Myös Vanhasen hallituksen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin aikana luotu maahanmuuttoa helpottava laki teki maahanmuuton Suomeen erittäin helpoksi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta noin 26 050 henkilöä.[14] Näistä 8 525 oli paluumuuttavia suomalaisia. Keskimäärin 39 % vuosien 1998–2009 välisestä maahanmuutosta on ollut suomalaisten paluumuuttoa. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17 504.[15] Maassa asuu noin 188 000 ulkomailla syntynyttä,[16] eli noin 3,7 % väestöstä. Vuonna 2010 osuus on noussut 4,6 %:iin. Vuonna 2010 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 65,5 % oli nk. länsimaalaisia.[17] Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.[18] Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautuu maahanmuuton kasvuun kielteisesti.[19]

Vuonna 2008 useimmat maahanmuuttajat hakivat oleskelulupaa perhesiteiden takia (32 %), muita syitä ovat työ (30 %) ja opiskelu (21 %). Lupia myönnettiin eniten työn takia lupaa hakeneille (31 % luvan saaneista), perhesiteiden perusteella (31 %) ja opiskelun takia (22 %).[20]


Maahanmuutto julkisessa taloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuton kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuton aiheuttamat menot olivat OECD:n mukaan vuonna 2011 tuloja pienemmät, sillä valtaosa maahanmuuttajista on parhaassa työiässä. [21].

Maahanmuuton taloudellinen hyöty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion tulot, kuten verot ja sosiaaliturva- ja eläkemaksut olivat suuremmat kuin menot, kuten maahanmuuttoon liittyvät sosiaalipalvelut. Suomen tulos maahanmuutosta vastasi 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta [22][23].

Väestönkasvutekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään 56 prosenttia Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta.milloin? Vuonna 2006 yli puolet maahanmuuttajista saapui Euroopan unionin alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja seitsemän prosenttia Afrikasta. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkeä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan.[24]. Muut tärkeimmät kohdemaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.[25] Vuonna 2006 Varsinais-Suomessa vieraskielisten määrä kasvoi yli 1 000 hengellä. Eniten kasvoivat viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrät. Tällä hetkellä vieraskielisiä on maakunnassa jo noin lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus.[26]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahan muuttaessaan ulkomaalaiset kokevat terveytensä paremmaksi kuin ikäisensä suomalaiset. Terveimmiksi itsensä kokevat somalit, joista 90 % kokee terveydentilansa hyväksi. Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydenhoito kangertelee kuitenkin usein heikon kielitaidon vuoksi. Terveydenhoito keskeytyy usein muun muassa maahanmuuttajien vaihtaessa asuinpaikkaa. Kielitaidottomuus ja yksinäisyys lisäävät masennusta.[27].

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Opetusministeriö haluaa kehittää Suomen koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että se ottaa huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet sekä maahanmuuttajaopetuksen opettajatarpeet. Opetuksen henkilökohtaistamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää varhaiskasvatuksesta alkaen. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Perusopetusta vailla olevien aikuisten mahdollisuutta peruskoulun suorittamiseen pitää tukea. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.[28] Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua.[29]

Opetushallituksen vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajaoppilailla menee joka koulutusvaiheessa huonommin kuin suomenkielisillä, mutta heillä on myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan. Heikoimmin menestyvät muista kuin EU-maista tulleet, mutta toisen polven maahanmuuttajat menestyvät A1-, A2- ja B1-kielissä paremmin kuin kantaväestö.[30] Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia.[31]

Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suuri haaste. Heidän osaamisensa on hyvin heterogeenista ja sattumanvaraista: joukossa on lähes ummikkoja tai heikosti suomen kieltä osaavia, mutta myös niitä, jotka pärjäävät kohtuullisesti suomen kielellä. Oppilaiden huonon kielitaidon vuoksi opettaja voi joutua toimimaan jatkuvasti myös tulkkina. Uusille opettajille oppilasryhmien heterogeenisuus ja kesken lukuvuoden ryhmiin integroidut lähes ummikot maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat suurimpia yksittäisiä stressin aiheita.[32] Opettajaksi opiskelevat pitävät maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes yksiselitteisesti rikkautena.[33] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskimääräistä kalliimpaa.[34]

Pääkaupunkiseudulla perusopetus on poikkeuksellisen haasteellista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.[32] Helsingin peruskouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on noin 4 900. Heidät pyritään sijoittamaan suomenkielisiin opetusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo puutteellisellakin kielitaidolla.[35] Suomea vieraana kielenä opiskelevien sijoittaminen opetuksen tehostamiseksi omalle luokalleen on kielletty.[36] Myllypuron ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia on noin 40 %.[37]

Eräs monikulttuuristen koulujen ongelma on koulukiusaaminen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä.[38] Opettajien kokemuksia tutkineen Seija Blombergin mukaan näyttää siltä, että perusopetukseen alkaa syntyä hyvämaineisia peruskouluja, jonne vanhemmat mielellään tuovat lapsensa, ja huonomaineisempia kouluja, joihin ei hakeuduta oman alueen ulkopuolelta. Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, menettävät oppilaita muihin kouluihin.[32][39]

Vuonna 2007 vieraskieliset vastasivat 4,2 % kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentteina eniten heitä oli ammattikorkeakoulu-koulutuksessa (4,9 % opiskelijoista) ja vähiten lukiossa (2,9 %).[40]

Työllistyminen ja huoltosuhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on noin 20 000 maahanmuuttanutta, jotka etsivät työtä. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliiseiksi kaivataan lisää maahanmuuttajia, koska "poliisin on osaltaan torjuttava suvaitsemattomuutta ja syrjäytymistä".[41]

Työturvallisuuskeskuksen asiamies Jukka Mäkeläisen mukaan kielitaidon puute on keskeinen tekijä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, opiskelun epäonnistumiseen sekä työllistymisvaikeuksiin. Auttava suomen kielen taito on työelämässä lähes välttämätön. Joitakin työpaikkoja on tarjolla, joissa kielitaitoa ei tarvita, mutta kunnollinen sopeutuminen työyhteisöön vaatii kohtuullista kielenhallintaa.[42] Esimerkiksi hoitoalalla maahanmuuttajien työllistyminen kilpistyy työnantajien mukaan useimmiten puutteelliseen kielitaitoon. Tehyn selvityksen mukaan riittämätön kielen hallinta koetaan vakavana uhkana potilasturvallisuudelle.[43] Kainuussa asuvien maahanmuuttajien mielestä suurin työllistymisen este on kielitaidon puute.[44]

Työttömyysasteen ohella kansantaloudellisesti tärkeä tunnusluku on huoltosuhde eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2). Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[45] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä edullisempi.[46]

Yksi syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisellä puolella työnantaja arvioi kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön vai ei.[47] Monen maahanmuuttajan ongelma on myös ulkomaisen ammattitodistuksen riittämättömyys, joten ammattilaisia on työttöminä.[48] Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelma taas on se, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi[49] Helsingin Sanomien mukaan syitä työttömyyteen ovat myös kohtuuttomat kielitaitovaatimukset[50] ja työnantajien ennakkoluulot[50]. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan korkeaa työttömyyttä ulkomaalaisten keskuudessa ei voida selittää ainoastaan ulkomaalaisten taustoista johtuvilla tekijöillä, vaan oman osansa työttömyydestä selittää kantaväestön kielteinen suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin[51].

Helsingin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander painottaa, että maahanmuuttajien kohdalla tärkeintä on, että työttömät tulijat pääsevät nopeasti kielikoulutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen, nyt sitä joutuu odottamaan kuukausia ja tuottavuusohjelman puitteissa työllisyysneuvojia ollaan entisestään vähentämässä. Työlisyysneuvojia tarvitaan maahanmuuttajien taitojen testaamiseen ja tutkintojen vastaavuuden tutkimiseen. Forsander uskoo, että töitä löytyy jos ohjausta on ja huomauttaa, että moni ala on jo ”täysin riippuvainen maahanmuuttajista. Bussit eivät kulkisi, eivätkä toimistot pysyisi siisteinä. Ravintolat olisivat toisenlaisia.” Huomioitavaa on myös, että ”maahanmuuttajia ei tarvita vain pienpalkka-aloille. Esimerkiksi Helsingin terveysasemien lääkäreistä 15 prosenttia on jo maahanmuuttajia.” Forsander ihmetteleekin miksi tutkinnon suorittaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei heti imaista putkeen joka johtaa työhön omalle alalle.[52]

Työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista viidennes on työttömänä. Vuoden 2008 lopulla Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on käyttämättä noin 20 000 maaahanmuuttajan työvoimareservi. Tämän työvoiman rekrytointi, sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen helpottaisi tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla niitä ongelmia joita väestön ikääntymisen uskotaan aiheuttavan. Maahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat, eikä sitä ole aina järjestetty riittävästi muun muassa kustannusten pelossa. PTT:n raportti kehottaakin pohtimaan keinoja, joilla työnantajaa voisi tukea maahanmuuttajien perehdytyksessä. Työllistyminen kun on kaikkien yhteinen etu.[53][54][55]

PTT:n tutkimus kartoitti kyselyllä myös maahanmuuttajien työkykyä. Työssä olevista maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky oli tutkimuksen mukaan 91 prosentilla. Lukema on sama kuin valtaväestön palkansaajilla. Kyselyyn vastanneiden työttömien maahanmuuttajien työkyky oli vähintäänkin hyvä 76 prosentilla, kun vastaava lukema koko väestön työttömillä on 61. Tutkimukseen vastanneista työttömistä maahanmuuttajista liki kaikki olivat myös työhaluisia. Tuloksista voi Yleisradion mukaan päätellä, että moni työtön maahanmuuttaja pärjäisi työelämässä mainiosti, jos vain löytäisi työpaikan. Helsingin Sanomien mukaan tuloksia vääristää kuitenkin se, että tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajat edustavat keskimääräistä maahanmuuttajaväestöä paremmassa asemassa olevia: yliedustettuja ovat muita maahanmuuttajia keskimäärin paremmin työllistyvät venäläiset ja koulutetut maahanmuuttajat ja aliedustettuja pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.[54][53]

Yrittäjyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien mukaan maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun.[56] Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan moninaisin erilaisin tukitoimin yhteiskunnan taholta. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan Risto Kuosmasen mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti. Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittaman[57] NYP Yrityspalvelut-yrityshautomon (joka on erikoistunut palvelualoihin ja maahanmuuttajiin[58]) asiakkaiden joukossa vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes oli maahanmuuttajataustaisten perustamia.[56]

Suomessa toimii noin 250 000 yritystä[59] ja Helsingin Sanomien mukaan noin 6 000 (2,5 %) on kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaiden kansalaisia on 2,5 prosenttia väestöstä.[56] Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistävät 1, % kaikkien Suomessa toimivien yritysten työntekijämäärästä ja puolella niistä on palkansaajia, 15 %:lla maahanmuuttajien yrityksistä on yli viisi työntekijää. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5 % yritysten kokonaisliikevaihdosta. 56 % maahanmuuttajien yrityksistä toimii Uudellamaalla. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista on Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (noin 30 %) ja Aasiasta (noin 25 %) tulleiden yrityksiä; afrikkalaisten yrityksiä on 3 %.[60]

Jonkinverran on levitetty lähes kansanryhmää vastaan kiihottamista vastaavaa huhua siitä että maahanmuuttajien yritykset saisivat verovapauksia tai verohelpotuksia.

Kotoutuminen ja kotouttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kotouttaminen

Uuteen kotimaahan sopeutumisprosessia kutsutaan kotoutumiseksi tai akkulturaatioksi. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten toimia jotka auttavat maahanmuuttajaa osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Viranomaisten tehtävä on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään hänen asettuessaan maahan. Maahanmuuttajan ammattitaito tai tutkinto voidaan päivittää työelämän vaatimuksia vastaavaksi joko lisäkoulutuksella ja tutkintojen tunnustamisella.[61] Akkulturaatiolla tarkoitetaan miten maahanmuuttaja omaksuu valtakultuurin suhteessa omaan kultuuriinsa.

Suomessa maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia päästä asumaan haluamaansa asuinympäristöön. Helsingin asuntoasiainosaston osastopäällikön Mikko Luukkosen mukaan maahanmuuttajakeskittymiä syntyy siksi, että kaupungin vuokra-asuntoja vapautuu useimmiten alueilta, joilta kantaväestö hakeutuu pois.[62] Toisaalta ilmiö on selitetty erikoissanalla 'Valkoisten pako' (< engl. white flight), joka on länsimainen ilmiö jossa kantaväestö muuttaa pois asuinalueilta, joissa maahanmuuttajien määrä on kasvanut suureksi.

Maahanmuuttajat kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on vielä heikosti tunnettua. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa. Siksi Euroopan Unioni on nimennyt vuoden 2008 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Tavoitteena on saattaa yhteen kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa eroavaisuuksista huolimatta. Osana teemavuoden ohjelmaa järjestetään kirjoituskilpailu ”Mikä ihmeen uussuomalainen?[63] Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat muun muassa Umayya Abu-Hanna, Alexis Kouros, Wilson Kirwa ja Zinaida Lindén. Lindénin romaani Ennen maanjäristystä sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[64]

Maahanmuuttajakirjailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rasismi

Suomalainen rasismi ilmenee kantaväestön suhteessa vähemmistöihin ja toisin päin vähemmistöjen suhteessa kantaväestöön sekä myös toisiinsa. Vuonna 2008 rasistisista rikoksista epäillyistä 76 %:lla syntymämaa oli Suomi.[65] Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (17) tekojen kohteena olivat muslimit.[65]

Maahanmuuton helpottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu maahan muuttamisen helpottamisesta, mutta toisaalta myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Sitä on perusteltu sekä inhimillisistä syistä että Suomen kansantalouden kestokyvyn näkökulmasta. Koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka EU:n ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita tulemaan töihin tänne. Monilla huipputeknologian aloilla koulutetulle työvoimalle ei ole riittävästi kysyntää Suomessakaan saati sitten kehitysmaissa. Maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapua suurempi, tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Toisaalta lännessä pelkona on, että maahanmuuttajista voisi tulla työmarkkinoiden kurjalistoa, jolla murretaan palkkausta ja työlainsäädäntöä.[66]

Maahanmuuttajien rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajien rikollisuus on saanut viime aikoina huomiota osakseen.[67] Viimeisen 10 vuoden aikana ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56 %. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat 2010–2012 epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5–2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7 kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Seksuaalirikoksista epäiltyjen maahanmuuttajien määrä oli 2012 väkilukuun suhteutettuna 2–4-kertainen suomalaisiin verrattuna eri ikäryhmissä.[68] Maahanmuuttajien rikollisuudessa on huomattavia eroja kansalaisuuksittain.

Maahanmuuton tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1987.

Maahanmuuton arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttoa arvostelevia on nimitetty maahanmuuttokriitikoiksi (kriitikko= arvostelijaa tarkoittava sivistyssana). Suomessa on ollut kaksi huomattavaa maahanmuuttoa arvostelevia mielipiteitä esittänyttä henkilöä, joista toinen on nykyinen meppi Jussi Halla-aho.

Maahanmuuttoon liittyvä yritys- ja järjestötoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa maahanmuutton piirissä tai siihen liittyen toimii useita järjestöjä ja yrityksiä. Helsingissä toimii Martta-hotellin vastaanottokeskus, ja ministeri Anne Holmlund on mediassa liitetty Porin seudulla sijaitsevaan vastaanottokeskus-suunnitelmaan.


Maahanmuuttoon liittyvä yrityksiä ja järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttoon tai monikulttuuriin liittyviä järjestöjä tai yrityksiä.

  • Allianssi ry.
  • Amiedu
  • Diakonissalaitos
  • Faces-festivaali (tekninen johtaja Holger Wikström, festivaalijohtaja Börje Mattsson)
  • Hakunilan kansainvälinen yhdistys
  • Kehys ry
  • Moniheli
  • Monika-Naiset liitto ry (sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille)
  • Monikulttuurisuuskeskus Caisa
  • NYP Yrityspalvelut
  • Pakolaisneuvonta ry.
  • Paperittomat -hanke on Pakolaisneuvonta ry:n hanke, jossa tarjotaan paperittomille ja heitä työssään kohtaaville oikeudellista neuvontaa sekä tiedotetaan paperittomien oikeuksista, Projektikoordinaattori Meri Korniloff.
  • RASMUS-verkosto, Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto (Puheenjohtaja: Christian Thibault, Varapuheenjohtaja: Timo Purjo)
  • Suomen islamilainen neuvosto
  • Suomi-Kiina seura

Muhamettilaisuuteen liittyviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Albaanien Islam Kulttuuri Keskus
  • Espoon Islamilainen Yhdyskunta
  • Helsingin Islam Seurakunta
  • Helsinki Islam Keskus
  • Hämeenlinnan Islam Keskus
  • Islamic Heritage for Humanity and Enlightenment, Espoo
  • Islamic lnformation and Research Center, Helsinki
  • Islamic Multicultural Da'wah Center, Helsinki
  • Islamilainen valistusyhdistys Al-Hamd ry., Lahti
  • Jyväskylän islamilaisen kulttuurin yhdistys ry.
  • Kansainvälinen musliminaisten unioni ry
  • Porin islamilainen kulttuuriyhdistys ry
  • Savon lslamilainen Yhdyskunta, Kuopio
  • Suomen Islamilainen Yhdyskunta, Helsinki
  • Salon Islamilainen Yhdyskunta
  • Suomen bosnialainen Islam yhdyskunta
  • Suomen Moskeijoiden säätiö
  • Suomen musliminaiset ry.
  • Suomen Somaliliitto ry
  • Tampereen islamin yhdyskunta
  • Tariq Al-Hidaya Islamilainen yhdyskunta, Helsinki
  • Turun Islamilainen Nuorten Yhdistys ry
  • Turun islamilainen Yhdyskunta
  • Turun islam keskus ry
  • Vaasan Islamilainen Yhdyskunta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
  2. http://www.ahaa-avaimia.fi/neliapila/7.0.html Ahaa! Avaimia monikulttuurisen kohtaamiseen
  3. Talouselämä: "Maahanmuuttajien määrä Suomessa: +796%" Julkaistu 25.3.2014 Viitattu: 25.3.2014
  4. a b Tilastokeskus: "Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa" Julkaistu 25.3.2014 Viitattu: 25.3.2014
  5. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Syntymävaltio iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2009 . Viitattu 24.5.2010.
  6. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2009. Viitattu 24.5.2010.
  7. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii suomea, ruotsia, saamelaiskieliä, romanikieltä sekä viittomakieltä.
  8. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2009. Viitattu 24.5.2010.
  9. Kustaa H. J. Vilkuna: Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.
  10. JYRKI PAASKOSKI: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat – katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710–1811 - Genos 64 (1993), s. 138–152
  11. Leitzinger, Antero (2008), Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972, Helsinki: East-West Books.
  12. Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969
  13. a b http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340
  14. http://www.stat.fi/til/muutl/2007/muutl_2007_2008-05-23_tie_001_fi.html, Tilastokeskus
  15. Tilastokeskus, "Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita", http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09_001.html
  16. http://maailma.net/uutiset/monikulttuurisuus/-/artikkelit/kotoutuminen_monikulttuuriseen_yhteiskuntaan_vaatii_paljon_myos_meilta Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”
  17. Tilastokeskus, "Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2010" -tietokanta
  18. Magdalena Jaakkola: Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007., s. 22. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009.
  19. Joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua kielteisenä HS.fi. 23.10.2008. Viitattu 10.11.2008.
  20. http://www.migri.fi/download/16614_Vahvistetut_tilastot2008_vireille_tulleet_diaaritTop10.pdf
    http://www.migri.fi/download/16630_Vahvistetut_tilastot2008_p_t_kset_diaarit_my_nt_kielt.pdf
  21. Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta 18.6.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2013.
  22. OECD: International Migration Outlook 2013
  23. Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta 18.6.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2013.
  24. http://www.hs.fi/keskustelu/%22Suomi+ep%E4onnistunut+kotouttamisessa%22/thread.jspa?threadID=116285&tstart=0 "Suomi epäonnistunut kotouttamisessa"
  25. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007, s. 150 taulukko 96. Tilastokeskus 2008.
  26. Varsinais-Suomen liitto Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2007
  27. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99020.html Maahanmuuttajien terveydenhuolto kangertelee
  28. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi Kansainvälisyyskasvatus 2010
  29. Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa
  30. HS:Maahanmuuttajaoppilaat tykkäävät koulusta, julkaistu 8.12.2008, viitattu 8 joulukuuta 2008
  31. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä, s. 12, 67. Opetushallitus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.12.2008).
  32. a b c Seija Blomberg: Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.9.2008).
  33. Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 (pdf) Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Viitattu 13.10.2008.
  34. Juha Merimaa: Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. Helsingin Sanomat, 5.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.9.2008.
  35. Tervetuloa kouluun lukuvuosi 2008–2009 (pdf) Helsingin kaupungin opetusvirasto. Viitattu 13.10.2008.
  36. Hallinto-oikeus: Helsinki syrjinyt maahanmuuttajataustaisia lapsia. Helsingin Sanomat, 15.6.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  37. Venla Bernelius: Lähi(ö)koulu (pdf) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.10.2008.
  38. Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma Turun yliopisto. Viitattu 13.10.2008.
  39. Jani Jakonen: Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta. Helsingin Uutiset, 17.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  40. http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html
  41. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa lisää maahanmuuttajia poliisin palvelukseen
  42. Jukka Mäkeläinen: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  43. Maahanmuuttajat terveydenhuollon työpaikoilla 22.08.2006. Tehy. Viitattu 23.9.2008.
  44. Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen: kyselytutkimus 2007 2007. Kajaani: Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Viitattu 23.9.2008.
  45. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto Opet@t. Taloudellinen Tiedotustoimisto. Viitattu 25.9.2008.
  46. Kai Torvi: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen 2007. Työministeriö. Viitattu 25.9.2008.
  47. Työvoimatoimisto, ohjeita ulkomaiselle työntekijälle s.no 5
  48. Turun Sanomat: Työvoimapula pakottaa työnantajat hakemaan tekijöitä maahanmuuttajista, maaliskuu 2003, viitattu 17. elokuuta 2008
  49. Keskisuomalainen: Koulutettu maahanmuuttaja jää suomessa vaille työtä, 16.3.2008 05:09, viitattu 17 elokuuta 2008
  50. a b Suomen tietotoimisto: Maahanmuuttajanaisen menestys työelämässä kovan työn takana. Helsingin Sanomat, 11. elokuuta 2008. Sanoma WSOY. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11. elokuuta 2008.
  51. Vähemmistövaltuutettu: vähemmistövaltuutetun lausunto, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla. Sisäasiainministeriö, 2005. TM/RT-projekti, Lausuntopyyntönne 25.10.2005 816/816/2004TM, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla;vähemmistövaltuutetun lausunto (PDF) (viitattu 27. maaliskuuta 2007).
  52. Helsingin Sanomat, Ei mikään portinvartija, 7. joulukuuta 2008, s. D3
  53. a b Maahanmuuttajien työkykyä ei hyödynnetä YLE uutiset, julkaistu 10.11.2008, viitattu 10.11.2008]
  54. a b Pohjanpalo Olli: Tutkimus: Maahanmuuttajilla hyvä työkyky. Helsingin Sanomat 11.11.2008, s. A4, www-arkisto (maksullinen)
  55. Vinoutunut tutkimus, Helsingin Sanomat 11.11.2008, www-arkisto (maksullinen)
  56. a b c http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Helsingin Sanomat, Tiina Lappalainen: Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä
  57. Yrittäjälle apua Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 29.9.2008.
  58. NYP-Yrityspalvelut, palvelualojen hautomo Viitattu 25.9.2008.
  59. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ylittänyt 100 000 yrityksen rajan 31.1.2008. Suomen Yrittäjät. Viitattu 29.9.2008.
  60. http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-10-26_001.html
  61. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/maahan-_ja_maastamuutto/maahanmuuttajatyo_ja_kotoutuminen/index.html Maahanmuuttajatyö ja kotoutuminen
  62. Samuli Leivonniemi: Maahanmuuttajat eivät hakeudu samalle asuinalueelle 2.10.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 2.10.2008. (suomeksi)
  63. http://www.vuoropuhelu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=84
  64. "Anna hymy ja harmaa päivä on valos". Säde Nenonen Helsingin Sanomat 5.8.2008
  65. a b Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 Viitattu 30.12.2009.
  66. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuton+pelisäännöt++Ruotsissa+ja+Suomessa+uusiksi/HS20080407SI1MA0126p Maahanmuuton pelisäännöt Ruotsissa ja Suomessa uusiksi
  67. Terttu Utriainen: Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia? Ykkösaamun kolumni. 10.5.2012. Yle Radio 1. Viitattu 4.9.2013.
  68. Hannu Niemi & Martti Lehti: ”3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus”, RIKOLLISUUSTILANNE 2012 - Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, s. 253–268. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.9.2013).
  • faces.fi/info/yhteystiedot/
  • sine.fi
  • pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=040_muutl_tau_104&path=../database/StatFin/vrm/muutl/&lang=3&multilang=fi
  • pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=160&lang=suo

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

www migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/tilastot/