Uussuomalainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Uussuomalainen tarkoittaa vakituisesti Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa.[1] Termiä käytetään erottamaan pysyvästi Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt väliaikaisesti maassa oleskelevista. Uussuomalainen kuvaa maahanmuuttajien jälkeläisiä paremmin kuin termi 'maahanmuuttaja', joka on ristiriitainen puhuttaessa ihmisistä, jotka ovat eläneet koko elämänsä Suomessa ja ovat vain syntyneet muualta maahan muuttaneiden perheeseen.[2]

Uussuomalaiseksi luettavia asukkaita Suomessa ei ole laskettu, mutta heitä löytyy seuraavista tilastoista vuodelta 2008

  • 218 626 ulkomailla syntyneet - luku koostuu ensimmäisen polven maahanmuuttajista
  • 190 538 henkilöä joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame - luku sisältää toisen polven uussuomalaiset
  • 143 256 ulkomaan kansalaista - luku koostuu asukkaista, jotka eivät ole ottaneet Suomen kansalaisuutta [1]

Uussuomalaisuus kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Uussuomalaisia kirjailijoita ovat mm. Toivo Flink, Neil Hardwick, Alexis Kouros, Zinaida Lindén, Harri István Mäki, Hella Wuolijoki, Jutta Zilliacus, Arvi Perttu, Ranya Paasonen, Jim Thompson, Umayya Abu-Hanna ja Wilson Kirwa. Esimerkiksi kirjailija Sofi Oksanen käsittelee kirjoissaan ja näytelmissään näkymättömien uussuomalaisten naisen asemaa. Suomalaiseksi tai virolaiseksi hän ei halua itseään määritellä. Äidinkieli on kirjailijalle kuitenkin tärkeä.[3],[4]

Uussuomalainen festivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uussuomalaiset ovat ottaneet omakseen Maailma kylässä -festivaalin, joka sai alkunsa Vaasan Kehitysmaaseurassa 1980-luvun puolivälissä kansalaistoiminnassa syntyneestä Mahdollisuuksien torista, joka pian levisi ympäri Suomea. Uussuomalaiset ovat olleet kantavana voimana Mahdollisuuksien toreilla ja Maailma kylässä -festivaalissa alusta pitäen. Helsingin Mahdollisuuksien torista kasvoi ensimmäinen täysmittainen Maailma kylässä -festivaali vuonna 1995, josta on tullut suurin uussuomalaisten tapahtuma Suomessa.

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikulttuurisuuteen tutkijantyössään perehtynyt valtiotieteiden tohtori Iivi Anna Masso on arvostellut verkkolehti Uuden Suomen kolumnissaan termiä uussuomalainen sanahirviönä, jonka avulla puolueet vain värväävät maahanmuuttajaedustajia kalastelemaan maahanmuuttajien ääniä. Hänen mukaansa toisen polven suomalainen on suomalainen ja ”poliittisten puolueiden 'maahanmuuttajaosasto' kuulostaa juuri sellaiselta Kafkan apinahäkiltä, johon 'uussuomalaiset' laitetaan näytille samaan aikaan, kun oikeat ihmiset hoitavat oikeita asioita.”[5][6][7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. uussuomalainen vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Niina Hakalahti: Kirjallisuuden Zidanet Kiiltomato.net
  3. Minna Suihkonen: Kirjailija Sofi Oksanen: Taiteella traumojen kimppuun. Monitori-lehti 3/2006
  4. http://isi.phoneticom.com/cgi-bin/uusisuomirsone?customerid=242&url=http%3A%2F%2Fwww.uusisuomi.fi%2Fkulttuuri%2F37370-arvio-naisia-menestyksen-kaantopuolelta&id=1 Maria Säkö: Naisia menestyksen kääntöpuolelta
  5. http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/puna-petterit-ja-etno Puna-Petterit ja ETNO
  6. Ambassador Portrait: Iivi Anna Masso 2008. DG EAC - European Year of Intercultural Dialogue 2008. Viitattu 2.10.2008.
  7. Edes lapset eivät välty suomalaiselta rasismilta www.hs.fi/digilehti/paakirjoitus/artikkeli/Edes+lapset+eivät+välty+suomalaiselta+rasismilta/1135245997390

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]