Vladimir Žirinovski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vladimir Žirinovski
Влади́мир Во́льфович Жирино́вский
Wladimir Schirinowski crooped.jpeg
Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja
14. joulukuuta 1992
Tiedot
Syntynyt 25. huhtikuuta 1946 (ikä 67)
Almaty, Kazakstan
Puolue Venäjän liberaalidemokraattinen puolue
Puoliso Galina Lebedeva
Ammatti asianajaja
Allekirjoitus Signature of Vladimir Zhirinovsky.png

Vladimir Volfovitš Žirinovski (ven. Влади́мир Во́льфович Жирино́вский, s. 25. huhtikuuta 1946) on venäläinen äärikansallinen poliitikko, duuman jäsen ja Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen (LDPR) perustaja ja johtaja.

Žirinovski on opiskellut kieliä, erityisesti turkkia Moskovan yliopistossa. Hän työskenteli pitkään KGB:ssä, ja aloitti 1980-luvulla oikeustieteen opinnot.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Žirinovski on kotoisin Alma-Atasta (nyk. Almaty, Kazakstan). Hän on syntyperältään puoliksi juutalainen ja käytti vuoteen 1964 asti isänsä sukunimeä Eidelstein (Эйдельштейн). Aiemmin Žirinovski itse kielsi asian, joskus taas syntyperästään kysyttäessä hän on sanonut olevansa äitinsä puolelta venäläinen ja isänsä puolelta lakimies ("lakimies" voi tarkoittaa juutalaista, koska se on ollut melko yleinen ammatti juutalaisten keskuudessa). Sittemmin hän on myöntänyt asian ja käynyt isänsä haudalla Israelissa.[1]

Žirinovskin isä, Volf Eidelstein, syntyi 1907 myös 25. huhtikuuta silloin Puolalle, nykyään Ukrainalle kuuluvassa Kostopolin kaupungissa. Isä Volf ja setä Jitzak Eidelstein kuuluivat paikallisen juutalaisyhteisön johtajiin ja isällä oli huonekalutehdas. Volf Eidelstein oli tuttu vaimonsa Aleksandra Pavlovna Makarovan ensimmäisen aviomiehen, 1944 kuolleen NKVD:n upseerin, Andrei Žirinovskin kanssa, ja otti hän tämän viisilapsisen perheen hoitaakseen. Vuonna 1945 Aleksandra Makarova meni naimisiin Volf Eidelsteinin kanssa. Vladimir Volfovitš Žirinovski syntyi kuudenneksi lapseksi perheeseen 1946. Muutaman kuukauden kuluttua Volf Eidelstein meni Varsovaan ja emigroitui sieltä Israeliin, missä hän kuoli 1983 liikenneonnettomuudessa linja-auton surmaamana.[2]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1990 Žirinovski oli mukana perustamassa Venäjän liberaalidemokraattista puoluetta. Hän sai 7,8 prosenttia äänistä kesäkuun 1991 presidentinvaalissa ja jäi kolmanneksi. Joulukuun 1993 duuman vaaleissa Žirinovskin puolue sai lähes neljänneksen äänistä. Joulukuussa 1995 se sai enää 11,18 prosenttia äänistä.

Vuoden 1996 presidentinvaalissa Žirinovski sai kahdeksan prosenttia äänistä. Boris Jeltsin patosi Žirinovskin patrioottista kannatusta liittoutumalla kenraali Aleksandr Lebedin kanssa.

Žirinovski pääsi presidenttiehdokkaaksi kolmatta kertaa vuoden 2000 presidentinvaalissa. Keskusvaalilautakunta oli aluksi hylännyt hänen ehdokkuutensa epäselvyyksien vuoksi. Vaalissa hän sai 2,72 prosenttia äänistä.

Joulukuun 2003 duuman vaaleissa Žirinovskin puolue sai 11,45 prosenttia listavaalin äänistä, mutta koska sillä ei ollut yhtään paikkaa alueiden enemmistövaaleista, se sai vain kahdeksan prosenttia paikoista. Näin sen ryhmä kutistui 18 edustajan kokoiseksi. Žirinovski julisti haastavansa Vladimir Putinin vuoden 2004 presidentinvaaleissa. Hän kuitenkin taipui Putinin kansansuosion edessä, perui haasteen ja tuki puolueensa ehdokasta Oleg Malyškinia.

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Žirinovskia on pidetty värikkäänä kansallismielisenä oikeistopoliitikkona. Hän pitää Neuvostoliiton perustamista laittomana, ja on vaatinut Venäjän rajojen palauttamista vuoden 1900 tilaan. Tämä on herättänyt hämmennystä mm. Suomessa. Žirinovskin puoluetoimiston seinälle on ripustettu kartta,lähde? jossa entisen Neuvostoliiton alueet on merkitty Venäjään kuuluviksi ja värilliseksi ja muut ulkomaat harmaalla. Suomi on värillinen, mutta kartassa on raja maiden välillä. Hän on myös sanonut uneksivansa päivästä, jolloin Venäjän sotilaat voivat pestä saappaansa Intian valtameren lämpimissä vesissä.

Vuonna 2007 Žirinovski sanoi haastattelussa, ettei sotaa olisi syttynyt eikä rajaa sen jälkeen siirretty, jos Suomi olisi itsenäistynyt laillisesti Venäjästä, eikä olisi tukenut Leniniä ja lokakuun vallankumousta. Žirinovski lupasi myös palauttaa Viipurin Suomelle, kun tulee valituksi presidentiksi.[3]

Žirinovski oli hyvissä väleissä Irakin entisen johtajan Saddam Husseinin kanssa ja Yhdysvaltain senaatin tutkimusten mukaan hän hyötyi 8,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 1997–2002 YK:n ruokaa-öljystä-ohjelmasta.[4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Žirinovski on herättänyt huomiota myös poikkeuksellisella käyttäytymisellään. Hän on esiintynyt usein julkisesti humalatilassa[5][6] ja esimerkiksi vuoden 1995 presidentinvaaliväittelyssä hän paiskasi vedet Boris Nemtsovin kasvoille suorassa televisiolähteyksessä.[7] Žirinovski on sittemmin juhlinut tapauksen vuosipäivää appelsiinimehunheittokilpailulla. 2012 hän aiheutti skandaalin kutsumalla suosittua venäläistä pop-diivaa Alla Pugatsovaa prostituoiduksi tv-ohjelmassa.

1995 Venäjällä alettiin myydä Žirinovskaja ("Žirinovskin vodka") -nimistä vodkaa. Sen valmisti rjazanilainen tislaamo. Tuotteella oli tarkoitus rahoittaa presidentinvaalikampanjaa. Pullon hinta oli 18 000 silloista inflaatioajan ruplaa, mikä vastasi noin neljää Yhdysvaltain dollaria. Rjazanin tislaamo sai tuotteesta 3 000 ruplaa ja tuotteen vähittäishinta oli kolminkertainen muihin vastaaviin kioskeissa myytäviin vodkiin.[8] Žirinovskajan etiketissä Vladimir Žirinovski esiintyy korkea talvilippalakki päässään. [9]

Venäjän parlamentin jäsen ja liberaalidemokraattien johtaja Vladimir Zhirinovski uhkaili duuman lehdistötilaisuudessa Itä-Ukrainan kriisin aikaan vuonna 2014 raskaana olevaa Russia Todayn toimittajaa ja kehotti alaistaan raiskaamaan tämän. Toimittaja yritti kysyä onko tämä kaavaillut vastavuoroisia pakotteita Ukrainaa kohtaan. Tapausta pidettiin törkeänä, sillä Zhirinovski kehotti avoimeen väkivaltaan duuman seinien sisällä.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]