Boris Nemtsov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boris Nemtsov
Марш за мир и свободу (11).jpg
Boris Nemtsov marssimassa rauhan ja vapauden puolesta maaliskuussa 2014
Nižni Novgorodin alueen kuvernööri
1991–1997
Venäjän (1.) varapääministeri
1997–1998
Jaroslavlin alueen alueparlamentin jäsen
2013–[1]
Kansanedustaja
1990–2003
Vaalipiiri Nižni Novgorodin alue
Tiedot
Syntynyt 9. lokakuuta 1959[1]
Sotši, Neuvostoliitto
Kuollut 27. helmikuuta 2015[1]
Moskova, Venäjä
Lapset neljä lasta[2]
Koulutus filosofian tohtori (ydinfysiikka)[2]
Tutkinnot Gorkin valtionyliopisto (nyk. (Nikolai Lobatševskille omistettu) Nižni Novgorodin valtionyliopisto)[2]
Ammatti poliitikko
Kotisivut http://nemtsov.ru/
Boris Nemtsov

Boris Jefimovitš Nemtsov (ven. Борис Ефимович Немцов, 9. lokakuuta 1959 Sotši (Neuvostoliitto) – 27. helmikuuta 2015 Moskova[3]) oli venäläinen poliitikko. Boris Jeltsinin valtakaudella hän toimi Nižni Novgorodin alueen kuvernöörinä ja Venäjän 1. varapääministerinä. Myöhemmin hänestä tuli oppositiopoliitikko ja yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin keskeisimmistä kriitikoista.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nemtsov syntyi vuonna 1959 Sotšissa. Vuodesta 1967 lähtien hänen kotikaupunkinsa oli Nižni Novgorod; kaupunki tunnettiin vuoteen 1990 saakka nimellä Gorki. Hän valmistui vuonna 1981 Gorkin valtionyliopistosta ja väitteli vuonna 1985 tohtoriksi säteilyfysiikan alalta. [2][4] Vuosina 1987–1990 Nemtsov osallistui Gorkiin suunniteltua ydinvoimalaa vastustavaan liikkeeseen. Vuosina 1990–2003 hän toimi kansanedustajana Venäjän duumassa.[2][1]

Nemtsovia pidettiin 1990-luvulla presidentti Boris Jeltsinin "kruununperijänä". Vuosina 1991–1994 hän oli Jeltsinin nimittämä Nižni Novgorodin alueen täysivaltainen edustaja. Vuoden 1991 lopulla hän nousi alueen kuvernööriksi. Joulukuussa 1995 hänet valittiin kuvernööriksi toiselle kaudelle. Hän toimi Venäjän ensimmäisenä varapääministerinä ja varapääministerinä maaliskuusta 1997 elokuuhun 1998 Viktor Tšernomyrdinin ja Sergei Kirijenkon hallituksissa. Osan vuodesta 1997 hän oli myös polttoaine- ja energiaministeri. Turvallisuusneuvoston jäsen vuosina 1997–1998.[2][1]

Jäätyään valitsematta valtioduumaan vaaleissa 2003 Nemtsov työskenteli muun muassa Ukrainan presidentin taloudellisena neuvonantajana 2005–2007. Hän palasi politiikkaan 2008 lopulla lähtien mukaan uuteen Solidaarisuus-oppositioliikkeeseen.[5]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nemtsovin julkaisuista on suomennettu vain osa. Hän julkaisi kirjan Putinismi ja Venäjän rappio (ISBN 9789520103675), jonka hän kirjoitti yhdessä entisen ministerikollegansa Vladimir Milovin kanssa. Kirja on kooste kahdesta kirjasta, jotka julkaistiin aiemmin sekä internetissä että Novaja gazetan kustantamina vuonna 2009. Hän teki myös kirjasen Yhteenveto Lužkovista, jossa hän hyökkäsi kovin sanoin Moskovan pormestaria Juri Lužkovia ja tämän vaimoa Jelena Baturinaa vastaan. Baturina rikastui kiinteistökaupoilla ja rakennusyrityksillä miehensä pormestarikaudella.[5]

Vähän ennen kuolemaansa Nemtsov oli kertonut aikovansa julkaista valmistelemansa "Putin ja sota" -raportin Venäjän osuudesta Donbassin sotaan.[6]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boris Nemtsov ammuttiin Moskovajoen ylittävällä Bolšoi Moskvoretskin sillalla perjantaina 27. helmikuuta 2015 kello 23.31. Hän oli kävelemässä kotiaan kohti Punaisen torin laidalla sijaitsevasta GUM-tavaratalosta yhdessä naisystävänsä, 23-vuotiaan ukrainalaisen mallin Anna Duritskajan kanssa.[7][8] The Guardianin toimittajan mukaan alueella on tavallisesti kiusallisen paljon poliiseja, jotka tavallisesti hajottavat opposition mielenilmaukset hetkessä.[9] Huomattava oppositioaktivisti kuvasi aluetta toteamalla, että siellä on enemmän kameroita kuin viljapaketissa on jyviä.[10] Seudulla on useita valvontakameroita, mutta Kommersant-lehden kertoman mukaan "niiden kuva ei ole kovin selvä tai ne olivat pois päältä" tapahtumahetkellä.[7]

Tapahtumapaikka sijaitsee Moskovan ydinkeskustassa, Kremlin muurin kaakkoisnurkan lähellä, parinsensataa metriä Punaisesta torista etelään.[7][11][12] Tutkijoiden mukaan heidän ylittäessään siltaa seisahtui valkoinen auto, jonka sisällä ollut ampui seitsemän tai kahdeksan laukausta. Niistä neljä osui Nemtsovia päähän, sydämeen, maksaan ja vatsaan tappaen hänet välittömästi.[10] Venäjänkielisen Meduza -uutistoimiston verkkosivun mukaan "useita ihmisiä" nousi ulos autosta ampuen hänet.[13] Kommersant-lehden mukaan, osin videomateriaaliin pohjautuen, ampuja ilmeisesti odotti uhriaan sillan portaiden vierellä. Hän sai ilmeisesti merkin avustajaltaan, tuli esiin jalkakäytävälle ja ampui kuusi laukausta, joista neljä osui Nemtsoviin. Sydämeen osunut laukaus oli kuolettava. Ampuja poistui paikalle saapuneeseen valkoiseen autoon. Uhri menehtyi virallisten asiakirjojen mukaan alle tunnin kuluttua ampumisesta.[7]

Reilut kaksi viikkoa ennen murhaansa 10.2.2015 Sobesednik-uutissivustolle antamassaan haastattelussa Nemtsov oli pelännyt tulevansa tapetuksi sanomalla: "Pelkään, että Putin tappaa minut".[14] Ukrainan presidentti Petro Porošenkon mukaan Nemtsov oli keskustellut hänen kanssaan muutamaa viikkoa aikaisemmin. Nemtsov oli kertonut toimittavansa selkeitä todisteita Venäjän asevoimien osallisuudesta sotatoimiin Ukrainassa.[15] Oppositioliike oli suunnitellut laajaa Itä-Ukrainan sodan vastaista mielenosoitusta sunnuntaille.[11] Presidentti Putinin tiedottajan mukaan kuolema vaikuttaa palkkamurhalta.[11]

Ulkoministeri Tuomiojan mukaan tapaus muistutti Anna Politkovskajan palkkamurhaa, jonka tilaajaa ei ollut vieläkään selvitetty.[16]

Rauhanmarssilla 15. maaliskuuta 2014 Moskovassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Boris Jefimovitš Nemtsov (Ukrainalaisen uutistomiston elämäkerta Nemtsovista) liga.net. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
  2. a b c d e f Boris Nemtsov: Biografija (Lyhyt elämäkerta Nemtsovin kotisivuilla) nemtsov.ru. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi) ja (englanniksi)
  3. Venäjän media: Oppositiopoliitikko Boris Nemtsov ammuttu Moskovassa Ulkomaat, Yle Uutiset, Yleisradio
  4. BORIS NEMTSOV: Russian opposition leader gunned down Half-Eaten Mind. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  5. a b ”Katsokaa suomalaiset, kuinka me venäläiset uimme” Kulttuuri, Uusi Suomi
  6. Nemtsov hotiv opublikuvaty doprvid pro Donbas "Putin i vijna" - dvojuridnyi brat politika (Nemtsov aikoi julkaista "Putin ja sota" -raportin Donbassista) 1.3.2015. unian.ua. Viitattu 3.3.2015. (ukrainaksi)
  7. a b c d Nikolai Sergejevm Oleg Rubnikovitš, Vladimir Trifonov: Tšelovek na mostu 2.3.2015. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2.3.2015. (venäjäksi)
  8. Nyt puhuu Nemtsovin murhan avaintodistaja – näin tappaja iski 2.3.2015, verkkouutiset.fi
  9. Luke Harding: Russia robbed of a brave, authentic and distinctive voice The Guardian. 28.2.2015. Guardian News and Media Limited. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  10. a b Julia Ioffe: After Boris Nemtsov’s Assassination, ‘There Are No Longer Any Limits’ The New York Times Magazine. 28.2.2015. The New York Times Company. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  11. a b c Putinia arvostellut oppositio­johtaja ammuttiin – tutkijoiden mukaan motiivina ehkä Venäjän epävakauttaminen Ulkomaat, Uutiset, Helsingin Sanomat
  12. Oppositiopoliitikko Boris Nemtsov ammuttiin kadulle Yle.fi/uutiset. 27.2.2015. Viitattu 28.2.2015.
  13. Russia opposition politician Boris Nemtsov shot dead BBC News, Europe. 28.2.2015. BBC. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  14. Murhattu Nemtsov haastattelussa: "Pelkään, että Putin tappaa minut" 28.2.2015. Iltalehti.
  15. Nemtsov wanted to reveal "clear evidence" of Russian involvement in Ukraine – Poroshenko 28.2.2015. Uutistoimisto Unian. Viitattu 2.3.2015.
  16. Tuomioja näkee yhteyksiä Anna Politkovskajan murhaan 28.2.2015. Iltalehti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]