Kutsunnat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kutsunnat on asevelvollisuuteen liittyvä toistuva menettely, jossa asevelvollisuusiän saavuttaneet miehet kutsutaan erityiseen tilaisuuteen palveluskelpoisuuden ja -paikan määrittämiseksi sekä asevelvollisuuden suorittamista koskevan tiedon jakamiseksi. Kutsuntamenettely liittyy asevelvollisuusarmeijaan, mutta ei esimerkiksi ruotujakolaitokseen.

Kutsunnat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea koskeva ensimmäinen asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1878 ja tuli voimaan vuonna 1881 osana tuolloin vallinnutta kansainvälistä kehitystä.[1]

Suomen puolustusvoimissa kutsunnat ovat nykyään tilaisuus, jonka tarkoitus on määrätä asevelvollisen palveluspaikka ja kertoa puolustusvoimien toiminnasta ja armeijasta tuleville alokkaille. Kutsuntoihin osallistuminen on asevelvolliselle pakollista (myös lääkäriltä vapautuksen saaneille). Tilaisuudessa ei yleensä käsitellä vaihtoehtoisia palveluspaikkoja, kuten aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta kovinkaan perusteellisesti.lähde?

Tilaisuuteen kutsutaan kaikki kyseisenä vuotena 18 vuotta täyttävät asevelvolliset nuoret miehet sekä ne, jotka on määrätty uudelleen tarkastettaviksi aiemmissa kutsunnoissa. Lisäksi kutsunnanalaisia ovat ne 19–29-vuotiaat, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta tai ovat tuona aikana saaneet Suomen kansalaisuuden, eikä heitä vielä ole erikseen tarkastettu.

Kutsuntoihin tulee kutsu hyvissä ajoin ennen kyseistä tilaisuutta. Asevelvolliselle suoritetaan myös terveystarkastus ja kelpoisuusluokkamääritys yleensä oman kunnan terveysasemalla. Lääkärintarkastus voidaan suorittaa myös kutsuntojen yhteydessä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Ulkomailla asuvia kutsunnoissa voi edustaa asiamies.

Aiemmin kutsuntojen yhteydessä suoritettiin myös psykologinen testi, jossa osanottajat vastasivat lomakkeissa oleviin lukuisiin kysymyksiin ”kyllä” tai ”ei”. Kysymyksiin kuuluivat esimerkiksi ”Näetkö eläimiä, joita muut eivät näe?” ja ”Jos olisit taiteilija, maalaisitko kukkia?”. 2000-luvun alussa aikaa vievä psykologinen testi siirrettiin kuitenkin pois kutsunnoista myöhempään vaiheeseen.lähde?

Tilaisuus järjestetään eri paikkakunnilla eri aikoina, kuitenkin yleensä syys-, loka- tai marraskuun aikana. Kutsuntojen järjestämispaikka on yleensä joku kaupungin tai kunnan omistuksessa oleva julkinen rakennus kuten esim. urheilutalo

Vuonna 2005 kutsuntoihin osallistui noin 32 000 nuorta miestä.

Poissaolo kutsunnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poissaolo kutsunnasta on rikos, josta tuomitaan normaalioloissa sakkorangaistus. Poissaolo kutsunnasta liikekannallepanon aikana voi kuitenkin johtaa enimmillään puolen vuoden vankeusrangaistukseen.[2] Vuosittain kutsunnat jättää väliin lähes kuusisataa kutsuntavelvollista.[3]lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kronlund, Jarl: ”Asevelvollinen sotaväki”, Suomen puolustuslaitos 1918-1939: puolustusvoimien rauhan ajan historia, s. 19. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14799-0.
  2. Finlex: Asevelvollisuuslaki
  3. Kutsunnoista poisjääviä satoja joka vuosi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusvoimat
  • Puolustusvoimien tiedote koskien kutsuntoja
  • Stengård, Eija, Appelqvist-Schmidlechner, Kaija, Upanne, Maila Parkkola, Kai, Henriksson, Markus: Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen : varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008. ISBN 978-951-33-2166-6. (suomeksi)
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.