Ristiretket Suomeen
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
| Ristiretket |
|---|
| Ristiretket Pyhälle Maalle |
| Ensimmäinen ristiretki (1095–1099) |
| Toinen ristiretki (1147–1149) |
| Kolmas ristiretki (1187–1192) |
| Neljäs ristiretki (1202–1204) |
| Viides ristiretki (1217–1221) |
| Kuudes ristiretki (1228–1229) |
| Seitsemäs ristiretki (1248–1254) |
| Kahdeksas ristiretki (1270) |
| Yhdeksäs ristiretki (1271) |
| Pohjoiset ristiretket |
| Ristiretket vendejä vastaan (1100-luku) |
| Ristiretket Baltiaan (1200-luku) |
| Ristiretket Suomeen |
| Muut ristiretket |
| Albigenssiristiretki (1209–1229) |
| Lasten ristiretki (1212) |
Ruotsin kuninkaat tekivät Suomeen keskiajalla sotaretkiä, joista muutamia myöhempi historiankirjoitus on romantisoivasti ja osin harhaanjohtavasti kutsunut ristiretkiksi. Ensimmäinen ristiretki tehtiin ehkä noin vuonna 1155 sikäli kuin kyseessä ei ole kuvitteellinen tapahtuma. Toinen retki tehtiin noin vuonna 1238 tai 1249 ja se suuntautui ainakin perinteisen käsityksen mukaan Hämeeseen. Kolmas retki, josta on paremmat tiedot kuin kahdesta aikaisemmasta, tehtiin Karjalaan vuonna 1293.
Saman suuruusluokan retkiä saatettiin tehdä 1100-luvulla tai 1200-luvun alkupuolella useampiakin. Ajan lähdeaineisto on kuitenkin niin vajavaista, ettei asiasta ole tietoa. Ylipäänsä kaikista retkistä kertovat tiedot keskiaikaisessa kertovassa lähdeaineistossa ovat selvästi tapahtumia myöhäisempiä. Kirjallisille kertomuksille on yhteistä, että ne pyrkivät oikeuttamaan myöhemmin valtaan nousseen suvun asemaa kuvaamalla menneiden aikojen suurtekoja.
Sisällysluettelo |
Ensimmäinen ristiretki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Ensimmäinen ristiretki Suomeen
Ensimmäinen ristiretki Suomeen on 1200-luvun lopulla sepitetyssä Pyhän Eerikin legendassa kuvattu puolihistoriallinen tai kuvitteellinen tapahtuma, joka on sijoitettu noin vuoteen 1150. Legendan mukaan Ruotsin kuningas Eerik Pyhä (Eerik IX Jedvardinpoika) ja englantilaissyntyinen piispa Henrik matkasivat Ruotsista Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, jäi piispa järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Piispa Henrik päättyi talonpojan Lallin kirvesmurhaan. Piispa Henrik siis koki marttyyrikuoleman.
Toinen ristiretki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Toinen ristiretki Suomeen
Ns. toinen ristiretki tehtiin Eerikinkronikan mukaan 1249-1250, ja sitä johti ruotsalainen mahtimies Birger-jaarli. Ristiretken seurauksena Länsi-Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsin valtakuntaan. Lyypekin kaupungin kronikka toteaa retkestä "Birger pakotti Suomen Ruotsin kruunulle".
Kolmas ristiretki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Kolmas ristiretki Suomeen
Kolmas ristiretki Suomeen vuonna 1293 suuntautui Karjalaan. Sitä ennen karjalaiset ja hämäläiset olivat hyökkäilleet jatkuvasti toistensa alueille. Nyt hämäläiset saivat tukea Ruotsin kuninkaalta ja karjalaiset Novgorodin ruhtinaalta. Ristiretken yhteydessä ruotsalaiset valtasivat laajan alueen Karjalankannakselta kenties marski Torkkeli Knuutinpojan johdolla ja perustivat sitä suojatakseen Viipurin linnan.
Ristiretkien jälkeen[muokkaa]
Karjalan ristiretken jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui, novgorodilaiset hyökkäsivät Turkuun vuonna 1318 ja polttivat sen maan tasalle. Jatkuvat hävitysretket alkoivat kuitenkin käydä molempien voimille, ja vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaressa rauhansopimus. Pähkinäsaaren rauhaan päättyi Suomen ristiretkikausi. Novgorod tunnusti Ruotsin valta-aseman Länsi-Karjalassa, mutta Novgorodille jäivät Laatokan ympärillä olevat alueet. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko.
Ristiretkien seurauksena Ruotsi liitti Suomen yhteyteensä ja samalla osaksi läntistä eli katolista kirkkoa. Turku muodostui uuden uskonnon pääpaikaksi tuomiokirkkoineen.
