Suomen somalit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen somalit
Kokonaismäärä yli 13 000. Lähteenä Tilastokeskus: vuonna 2010 somaliaa äidinkielenä puhuvia oli 12 985. Lisäksi osa somaleista puhuu äidinkielenä suomea, ruotsia ja arabiaa.
Asuinalue 84 prosenttia Suomen somalinkielisistä asuu Uudenmaan maakunnassa[1]
Kieli (kielet) somali
Uskonto (uskonnot) sunnalaisuus

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia ihmisiä, jotka ovat etniseltä taustaltaan somaleja. Somalia äidinkielenään puhuvat ovat Suomen kolmanneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä.[2] Vuonna 2010 Suomessa asui 7 468 Somalian kansalaista, mutta kieltä puhuvia oli 14 769.[2] Vuonna 2012 yhteensä 9 079 Suomen kansalaisen syntymävaltio oli Somalia. [3] Somalialaiset ovat olleet useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa.[4] Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo arvioi loppuvuodesta 2008, että lähivuosina Suomeen saapuu useita tuhansia turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden perheenjäseniä. Hänen arvionsa mukaan yhtä turvapaikan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti Suomeen saapuu kolme tai neljä hänen perheenjäsentään.[5]. Vuonna 2008 somalialaiset hakivat oleskelulupaa 1 167 perheenjäsenelleen.[6]. Vuonna 2009 yhteensä 2204 somalialaista jätti oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella. Perhesidepäätöksiä tehtiin vuonna 2009 kokonaisuudessaan 6 573. 508 somalialaista sai myönteisen päätöksen. [7]

Somalien diaspora[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Somalien diaspora
Tilastoja vuosilta 1990–2010.
Vuosi Somaliassa
syntyneet[8]
Somalian
kansalaiset[9]
Somalin
kielen
puhujat[10]
1990 51 44 0
1991 1 389 1 505 1 538
1992 1 693 1 882 1 913
1993 2 551 2 883 2 912
1994 2 988 3 538 3 566
1995 3 229 4 044 4 057
1996 3 451 4 555 4 558
1997 3 838 5 238 5 266
1998 4 138 5 371 5 910
1999 4 189 4 410 6 251
2000 4 149 4 190 6 454
2001 4 348 4 355 6 920
2002 4 554 4 537 7 332
2003 4 700 4 642 7 777
2004 4 771 4 689 8 096
2005 5 060 4 704 8 593
2006 5 261 4 623 8 990
2007 5 802 4 852 9 810
2008 6 352 4 919 10 647
2009 7 110 5 570 11 681
2010 8 073 6 593 12 985

Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta[11]. Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Suomessa turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[12][13] Sodassa hajonneiden perheenjäsenet voivat nykyisin hakea turvapaikkaa muille Somaliaan jääneille perheenjäsenilleen.

Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[14]. Edelleenkään tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea [15][16]. Vuonna 2006 Somalian väliaikaishallituksen hyökättyä islamistien hallitsemaan Mogadishuun kaupungissa oli eri arvoiden mukaan kymmeniä Suomen kansalaisia, jotka jäivät loukkuun taisteluiden keskelle. Tarkkaa lukua oli mahdoton sanoa, koska monet Suomen kansalaisuuden saaneet somalialaistaustaiset henkilöt matkaavat maahan kertomatta siitä Suomen suurlähetystölle.[17]

Somalialaissyntyinen Zahra Abdulla on kätilö-sairaanhoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Kotiutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun lamakauden alkuun. Pakolaisinfo.fi:n mukaan se aiheutti mediakohun, joka leimasi heidät pitkäksi aikaa. Etenkin alkuaikoina uutisointi oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[18] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat ovat kokeneet ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen[19].

Somalien integroitumista haittaa myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa.[20] MTV3:n uutisen mukaan 90 prosenttia Suomeen tulevista somalialaisista turvapaikanhakijoista on luku- ja kirjoitustaidottomia.[21] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, mistä syystä he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä[22].

Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas uskoo, että "toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa". Hän kuitenkin huomauttaa, että "heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa". Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot. [23]

Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku (lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan) oli vuosina 1991–1995 6,6; vuosina 2006–2009 se oli enää 4,2. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86.[24]

Suomen Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan 90 % somalialaista maahanmuuttajista kokee terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Suomalaisista 67 % koki itsensä samoilla kriteereillä terveeksi. Tulos vastaa Healthy migrant-hypoteesiä, jonka mukaan maastamuuttajien terveys on parempi kuin maahan jäävillä.[25]

Rikollisuus ja syrjintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalian kansalaiset ovat väkimääräänsä nähden rikostilastoissa yliedustettuina. Hannu Niemen tutkimuksesta voidaan laskea, että Suomessa asuviin Somalian kansalaisiin kohdistuvia rikosepäilyjä on väkilukuun suhteutettuna lähes kolminkertainen määrä suomalaisiin verrattuna. On kuitenkin huomioitava, että rikosasteen kunnollinen vertailu vaatisi tarkasteltavien väestöryhmien ikä- ja sukupuolijakauman sekä asuinpaikan huomioimisen. Toisaalta eri kansalaisuusryhmien rikosten määrää osoittava suhdeluku ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina.[26] Alle puolella Suomen somaleista on Somalian kansalaisuus (Somalian kansalaisia on 4852 ja somalin kieltä puhuvia 9810).[2] Suomen vankiloissa vuonna 2005 olleista 7 % oli ulkomaan kansalaisia, joista puolestaan 8 % oli Somalian kansalaisia[26]

Suojelupoliisin terrorismintorjunnan yksikön päällikkö Lasse Anttilan mukaan yksittäisillä henkilöillä Suomessa on yhteyksiä Somalian islamistijärjestö al-Shabaabiin.[27] Toimittaja Wali Hashin mukaan radikaalit värväävät myös suomalaisissa moskeijoissa nuoria jihadiin ulkomaille, aivan kuten muissakin Pohjoismaissa.[28]

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin.[29]

Osa Suomen somaleista noudattaa islamia tiukemmin kuin osa Suomen kurdeista, mikä on johtanut joidenkin ryhmien välisiin erimielisyyksiin. Esimerkiksi Linnamäellä kesällä 2010 sattuneen somali- ja kurdijoukkion välisen joukkotappelun syyksi kurdit katsoivat somalien halun puuttua heidän tapoihinsa ja pukeutumiseensa.[30]

Katuryöstöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryöstörikosten osuus somalien tekemistä rikoksista on poikkeuksellisen suuri[31]. Vuosina 1997-2006 ryöstöstä tai törkeästä ryöstöstä epäillyistä 4 prosenttia oli Somalian kansalaisia[31]. Tutkija Martti Lehden mukaan somalialaisten ryöstörikollisuus on aaltomaista. Rikollisuushuiput osuivat tutkimuksen aikana vuosiin 2000 ja 2005.[32] 12 prosenttia epäillyistä oli somalinkielisiä vuonna 2005 ja heistä Somalian kansalaisia oli 8 prosenttiyksikköä. Lehden mukaan epäiltyjen määrää tutkittaessa on syytä huomata, että sama henkilö on useasti syyllistynyt saman vuoden aikana useampaan ryöstöön.[32][33] On myös syytä huomata, että tyypillisessä ryöstörikoksessa on useampi kuin yksi tekijä[34].

Vuonna 2005 Helsinkiä kuohuttivat somalinuorten tekemät lukuisat katuryöstöt, joista epäiltyinä oli kaikkiaan kaksikymmentä Somaliassa syntynyttä alle 20-vuotiasta. Sosiaaliviranomaisten mukaan rikolliset on sittemmin saatu kaidalle polulle. 2006 Helsingissä ryöstöistä epäiltiin enää neljää Somaliassa syntynyttä nuorta ja alkuvuonna 2007 yhtä.[35]

Ryöstöt ovat ylipäätään Suomessa vähentyneet 90-luvun taitteesta, mikä on syytä muistaa maahanmuuton rikosvaikutuksia pohdittaessa. Kun uhritutkimusten mukaan 1988 0,8 % ja 1992 1,0 % väestöstä oli joutunut edeltäneen vuoden aikana ryöstön uhriksi, niin 2000 luku oli 0,6 % ja 2003 enää 0,3 %. Sama trendi näkyy poliisin tietoon tulleissa tapauksissa, vaikkei aivan näin voimakkaasti rikosilmoitusherkkyyden vaihtelun vuoksi.[36]

Huumeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuudessa somaleihin on usein yhdistetty perinteinen itäafrikkalainen khat-huume, jonka takavarikot ovat Suomessa yleistyneet.[37][vanhentunut linkki] Suomen 10 000:sta somalista muutaman sadan tai jopa useiden tuhansien arvioidaan käyttävän khatia[38] [vanhentunut linkki]. Suomen Somaliliiton mukaan khatin käyttö on kasvava ongelma pääkaupunkiseudulla ja sen käytön aiheuttamat ongelmat näkyvät somaliperheissä jo nyt[39] [vanhentunut linkki].

Tyttöjen ympärileikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viranomaisia huolettaa myös naisen sukupuolielinten silpominen. Somaliassa 95 % naisista ympärileikataan, ja poliisi epäilee, että myös Suomesta lähetetään lapsia ympärileikattaviksi. Tyttöjen ympärileikkaus uskonnollisista syistä on Suomessa laitonta.[40] Voima-lehden haastatteleman somalialaissyntyisen tytön ja Tyttöjen Talo -projektivetäjän mukaan myös Suomesta viedään lapsia ulkomaille silvottavaksi[41]. Vaikka 1990-luvun alussa Suomeen muuttaneet somalit pitivät tyttäriensä ympärileikkausta itsestäänselvyytenä, Ihmisoikeusliiton Saido Mohamedin mukaan asia ei enää ole niin. Asia saattaa kuitenkin nousta esiin vanhassa kotimaassa vieraillessa ja siksi keskustelua pitää jatkaa Suomessakin.[42]

Rasistiset rikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Päivi Honkatukia tuo esille, että somalit ovat Suomessa kokeneet joutuneensa kolmeen muuhun maahanmuuttajaryhmään verrattuna usein rasistisen syrjinnän ja väkivallan uhreiksi. Kun Tilastokeskuksen vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmessa muussa suuremmassa maahanmuuttajaryhmässä (venäläiset, virolaiset ja vietnamilaiset) väkivaltaa tai sen uhkaa vuoden aikana kokeneita oli reilut 10 prosenttia, somaleilla luku nousee yli 40 prosenttiin. Somaleista "lähes kaikki" uskoivat kokemansa väkivallan johtuneen maahanmuuttajataustasta.[43]

Vuonna 2008 joka kolmas somali kertoi joutuneensa rasistisen rikoksen uhriksi vuoden aikana[44]. Poliisille ilmoitetun rikollisuuden tilastojen mukaan vuonna 2007 epäillyn rasistisen rikoksen uhriksi joutui 84 Somaliassa syntynyttä henkilöä, joiden lukumäärä vuonna 2007 oli Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan 5802. Poliisin mukaan Somaliassa syntyneiden osuus rasistisista rikoksista epäillyistä oli 2,1% vuonna 2007[45].

Suomen somaliyhteisön jäsenet kokevat Euroopan Unionin perusoikeusviraston vuonna 2009 tekemän kyselytutkimuksen mukaan enemmän uhkailua tai väkivaltaa kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa. EU:n perusoikeusviraston mukaan kolmannes pääkaupunkiseudun somaleista kertoi joutuneensa rasistisen rikoksen uhriksi.[46][47]

Rikollisten karkottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 maahanmuuttovirasto alkoi vaatia karkotuspäätöksiä somalialaisrikollisille, joista useimmat olivat syyllistyneet väkivaltarikoksiin.[48] Tähän mennessä kaksi somalimiestä on karkoitettu Suomesta. UNHCR ja ihmisoikeusjärjestöt ovat suhtautuneet kielteisesti Somalian etelä- ja keskiosiin suuntautuviin palautuksiin.[49] Suomi on Maahanmuuttoviraston mukaan palauttanut somalialaisia Somalian vakaampaan pohjoisosaan, Somalimaahan.[50]

Työllisyys ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa Somalian kansalaisten työttömyysaste oli 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 %[51]. Vuonna 2003 Somalian kansalaisten huoltosuhde (väestö/työlliset) oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.[52] Somalien työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi[53].

Joka neljännellä somalialaisella ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän ennustetaan korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[54] Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoita. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %[55]. Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[56]

Järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Somaliliitto on vuonna 1996 perustettu Suomen somalien kattojärjestö, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Arshe Said.[57] Järjestö ilmoittaa tavoitteekseen edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana somaleja koskevassa päätöksenteossa. Somaliliitto järjestää esimerkiksi neuvontaa suomalaiseen työelämään liittyen.[58]

Kanava Nuoriso Ry on vuonna 1995 perustettu ja 1998 rekisteröity somalialaisvetoinen nuorisojärjestö, jonka toiminnanjohtaja on tällä hetkellä Mohamed Musse.[59] Järjestö pyrkii ehkäisemään erityisesti somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä esimerkiksi katupartioinnin, sovittelu- ja neuvottelutoiminnan, keskustelutilaisuuksien ja valistustoiminnan avulla. Vuosina 2007-2010 Kanava Nuoriso Ry toteuttaa "Selviydy ja mene eteenpäin" - nimistä hanketta RAY:n tuella. Projektin toteuttamisesta on vastuussa Ahmed Ahmed Nur-Denge.[60] Vuosina 2009-2010 järjestö toteuttaa "Rikollisuus ei ole vaihtoehto" - projektia yhdessä Rikoksentorjuntaneuvoston kanssa.[61]

Aktiivisesti maahanmuuttajajärjestöissä on toiminut muun muassa Maahanmuuttajien tuki ry:n somalialaissyntyinen puheenjohtaja Ali Qassim[62], joka listaa maahanmuuttajajärjestöjen haasteiksi rahoituksen haalimisen sekä osaavan henkilöstön etsimisen.[63] Maahanmuuttajien tuki ry:n toiminnan suurin rahoittaja oli Helsingin kaupunki.[63] Yhdistys haki rahaa muun muassa somalialaisten orpojen ja pakolaisten kouluttamiseen[64] sekä maahanmuuttajien työmahdollisuuksien kehittämiseksi tarkoitettuun Synergian silta -hankkeeseen.[65] Yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2005, kun ulkoministeriön epäilykset heräsivät.[66] Keskusrikospoliisi epäilee yhdistyksen johtohenkilöitä törkeästä avustuspetoksesta. Heidän epäillään maksaneen kehitysyhteistyöhön tarkoitetuilla varoilla muun muassa omia palkkioitaan.[64] Toukokuussa 2009 yhdistyksen johtohenkilöitä vastaan nostettiin syytteet 148 000 euron avustuspotin väärinkäytöstä ja kirjanpitorikoksista.[67]

Suomi–Somalia seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat. Somalit ovat osallistuneet myös puoluetoimintaan, ja muutamat heistä ovat menestyneet esimerkiksi kunnallisvaaleissa[18]lähde tarkemmin?. Eduskuntaan ei ole valittu somaliedustajaa. Lähimmäksi pääsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Zahra Abdulla, joka ylsi toiselle varasijalle 4198 äänellä.

Suomen somalit ovat pyrkineet auttamaan entistä sodan repimää kotimaataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön keinoin muun muassa kunnostamalla ja ylläpitämällä kouluja ja terveyskeskuksia.[68][69].

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalia oli aikoinaan Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan kehitysyhteistyötä [70]. Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja. Sisällisodassa tuhoutuneita ja rapistuneita terveyskeskuksia on kunnostettu ja henkilökuntaa koulutettu ja niiden päivittäinen toiminta on jälleen saatu käyntiin paikallisin voimin.

Sahed Ry:n Projekti on jatkoa Suomen Tuberkulosin vastustamisyhdistyksen ja Kehitysyhteistyöosaston aloittamalle tuberkuloosinvastustamisprojktille, joka alkoi 1980-luvulla, mutta keskeytyi 1990-luvun alun sisällissodan myötä. Terveyskeskustoiminta lakkasi, henkilökunnan paetessa sotaa. Sahed Ry yhteistyössä WHO:n kanssa päätti kunnostaa terveyskeskuskset ja käynnistää tuberkuloosinvastustamistyön uudestaan. Tähän on saatu apua myös Suomen kehitysyhteistyövaroista.

Vaikka projekti on riipuvainen ulkopuolelta tulevasta rahoituksesta, laitteista, lääkkeistä ja materiaaleista, se toteutetaan paikanpäällä 100 % paikallisin voimavaroin ja resurssein.selvennä Riippumattomuus ulkopuolelta tuoduista asiantuntijoista oli aikoinaan päämääränä Suomen kehitysyhteistyöprojektissa. Nyt se on lopulta toteutunut kiitos suomalaisten asiantuntijoiden antaman hyvän peruskoulutuksen ja terveyskeskusstruktuurin, joka aikoinaan luotiin. Terveyskeskuksissa voidaan nyt saadun avun turvin tehdä tarpeelliset tutkimukset ja hoidot. UNICF toimittaa lääkkeet, jotka jaetaan tarvitseville [69].

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) Suomen toimisto yrittää käyttää Suomessa koulutettuja somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamaan somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia Pohjois-Somaliassa. Tarkoituksena on luoda Somaliassa infrastruktuuri paluumuuttoa varten [71].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kansallisuuksia
 juutalaiset | karjalaiset | romanit | saamelaiset | somalit | suomalaiset | tataarit | turkkilaiset | unkarilaiset | venäläiset | virolaiset 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=030_vaerak_tau_102_fi&ti=Kieli+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+maakunnittain+1990+%2D+2008&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi
  2. a b c Suomen väestö 2007 Tilastokeskus. 28. maaliskuuta 2008. Viitattu 16. heinäkuuta 2008.
  3. [1]
  4. Maahanmuuttoviraston turvapaikanhakijatilastot vuosilta 1997-2003
    Maahanmuuttoviraston turvapaikanhakijatilastot vuosilta 2003-2005
    Maahanmuuttoviraston turvapaikanhakijatilastot vuodelta 2006
    Maahanmuuttoviraston turvapaikanhakijatilastot vuodelta 2007
    Maahanmuuttoviraston turvapaikanhakijatilastot vuodelta 2008 ajalta tammikuu-elokuu
  5. Helsingin Sanomat
  6. Maahanmuuttovirasto, tilastokatsaus oleskelulupa-asioista 2008
  7. Maahanmuuttovirasto, tilastokatsaus oleskelulupa-asioista 2009
  8. Tilastokeskus: Syntymävaltio iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2007
  9. Tilastokeskus: Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2007
  10. Tilastokeskus: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2007
  11. Sivarikeskus
  12. http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=2004
  13. http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=1945
  14. Pirkkalainen Päivi (2005) Somali diaspora in Finland – assistance of the country of origin.University of Jyväskylä
  15. NY Times
  16. 000-paennut-somaliasta-alkuvuoden-aikana Uusi Suomi
  17. Kymmeniä suomalaisia loukussa Mogadishussa Ilta-Sanomat. 29.12.2006. Helsinki: Ilta-Sanomat. Viitattu 20.9.2008.
  18. a b Pakolaisinfo
  19. YLE
  20. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006, s. 28. Helsinki: Valtioneuvosto, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.9.2009).
  21. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/01/781561
  22. Helsingin Sanomat
  23. Monitori-lehti 2/2009, http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlist1/F8BFFA589D09FDDBC22575DD002B8E93
  24. Hankkivatko maahanmuuttajat enemmän lapsia kuin valtaväestö? Uusisuomi.fi.
  25. Simo Mannila: Maahanmuuttajien terveys. Suomen Lääkärilehti, 2008, 63. vsk, nro 32, s. 2509 - 2513. Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2008.
  26. a b Hannu Niemi & Martti Lehti: OPTL:n julkaisuja 220 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, osa Rikollisuuskehitys, B Rikollisuuden piirteitä, 3 Ulkomaalaisten rikollisuus (PDF) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
  27. http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=45878:lehdet-somalian-terroristeilla-yhteyksiae-suomeen&catid=2:kotimaa&Itemid=31
  28. http://svenska.yle.fi/nyheter/sok.php?id=203448&lookfor=&sokvariant=arkivet&advanced=yes&antal=10
  29. Potilaana somali - Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2007;123(4):451-6. Viitattu 15.6.2010.
  30. Kurdit: Somalien kanssa jännitteitä ennenkin YLE Uutiset. 7.6.2010. Viitattu 14.6.2010.
  31. a b Lehti, s. 34.
  32. a b Lehti, sivu 35
  33. Martti Lehti: Ryöstörikoskatsaus 2007. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. s. 34-37
  34. Lehti, s. 31-32.
  35. HS: Somalitaustaisten nuorten tekemät katuryöstöt ovat loppuneet Helsingissä
  36. Martti Lehti: Ryöstörikoskatsaus 2007. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. s. 3-8.
  37. Helsingin Sanomat
  38. Turun Sanomat
  39. Helsingin Sanomat
  40. Helsingin Sanomat
  41. Voima: Vaiennettu väkivalta
  42. Kirsi Elo: Vuosituhantisesta perinteestä on vaikea päästä eroon. Kirkkomme Lähetys, 1/2009, s. 14-15. Kirkon lähetystyön keskus. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 12.7.2013.
  43. Päivi Honkatukia: Maahanmuuttajat väkivallan uhreina
  44. Helsingin Sanomat
  45. Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa 2007
  46. Jukka Huusko: Suomen somalit kokevat runsaasti väkivaltaa ja uhkailua Helsingin Sanomat. 12.12.2009 6:00. hs.fi: Sanoma. Viitattu 13.12.2009.
  47. http://fra.europa.eu/fraWebsite/attachments/eumidis_mainreport_conference-edition_en_.pdf
  48. HS: Ulkomaalaisvirasto alkoi antaa karkotuspäätöksiä somalialaisille
  49. UNHCR: Somaliaan ei tule palauttaa
  50. Ulkomaalaisviraston maaraportti Somaliasta on päivitetty
  51. Tilastokeskus - Työssäkäynti 2008
  52. http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml
  53. Jukka Mäkeläinen: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  54. Seppo Paananen ja Kirsti Pohjanpää: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti (Somalialaisten työllistyminen heikkoa) 15.12.2003. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2008.
  55. http://www.stat.fi/til/vaerak/2007/vaerak_2007_2008-03-28_tie_001_fi.html
  56. http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html
  57. Somaliliiton hallitus Viitattu 17.1.2013.
  58. Somaliliitto Viitattu 22.8.2009.
  59. Dialogi 8/2006: "Maahanmuuttajat eivät tee kaikkea väärin" Viitattu 22.8.2009.
  60. RAY Projektirekisteri: Selviydy ja mene eteenpäin-projekti Viitattu 22.8.2009.
  61. Kanava Nuoriso ry: Rikollisuus ei ole vaihtoehto Viitattu 22.8.2009.
  62. Mihin Ranskan mellakat johtavat? A-talk aihearkisto. 9.11.2005. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
  63. a b Anu Hakala: Helsingissä maahanmuuttajat järjestäytyvät. (Varattomuus vaivaa yhdistyksiä) Uutispäivä Demari, 7.9.2005.
  64. a b Kehitysyhteistyöyhdistyksen entistä johtoa epäillään petoksesta Helsingin Sanomat. 30.12.2007. Viitattu 23.9.2008.
  65. Työllistämistoimikunnan kokouksen pöytäkirja nro 5/2005 (Maahanmuuttajien Tuki ry:lle myönnetyn avustuksen keskeyttäminen) 26.10.2005. Viitattu 23.9.2008.
  66. Kehitysjärjestön epäillään pimittäneen avustusrahoja 30.12.2007. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
  67. Maahanmuuttajien tukiyhdistyksen rikossyytteet koventuneet Helsingin Sanomat. 14.5.2009. Viitattu 14.5.2009.
  68. SUOMEN SOMALIA-VERKOSTON TOUKOKUUN KUUKASITIEDOTE (pdf) Suomen Somalia Verkosto. 4/2006. Viitattu 16. heinäkuuta 2008.
  69. a b Sahed RY:n UM Kehitysyhteistyöosastolle tehty vuosiraportti 2007
  70. Suomen Somalia-verkosto
  71. MIDA Health Somalia project FAQ

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]