Kotouttaminen
Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Se sisältää yleensä valtiovallan aktiivisia toimia, kuten maan kielen opetusta ja aktiivisia työllistämistoimia. Yleensä kotouttamiseen osallistuvat myös Punaisen Ristin kaltaiset järjestöt mutta myös maahanmuuttajien omat yhdistykset. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Suomessa kotouttamista säätelee laki kotoutumisen edistämisestä[1]. Vuoden 2008 alusta kotouttamisesta on Suomessa vastannut sisäasiainministeriö.[2]
Kielipolitiikka [muokkaa]
Keskeisimpiä kotouttamistoimintoja on kielen opettaminen. Maahanmuuttajalapsille opetetaan sekä suomen kieltä että äidinkieltä. Äidinkieli toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana koko opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle. Vankka äidinkielen taito on tärkeä edellytys vieraan kielen omaksumiselle sekä menestykselliselle opiskelulle. Äidinkielen merkitystä ei helposti huomaa ennen kuin sen käyttö tulee vaikeaksi. Lapsen arkikieli voi olla hyvinkin sujuvaa, mutta ongelmia voi esiintyä vaikeimpien asioiden ja abstraktikäsitteiden käsittelyssä. Oman kielen avulla oppilas oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä sekä omaksumaan asioita. Siksi sen hallinta on tärkeää koulumenestyksen kannalta. [3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Laki kotoutumisen edistämisestä Viitattu 25.3.2013.
- ↑ Kotouttaminen Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.7.2009.
- ↑ http://www.tkukoulu.fi/~moped/opetus/venajankieliset1.html
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Riku Perhoniemi& Inga Jasinskaja-Lahti: "Maahanmuuttajien kotoutuminen 7 vuoden seurannan valossa" Finnish journal of ethnicity and migration 2/2007 21-34.
- Miikka Pyykkönen: "Järjestäytyvät diasporat; etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa" Jyväskylä studies in education, psychology and social research 306: Jyväskylän yliopisto 2007
Sivulta puuttuu