Toimeentulotuki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toimeentulotuki on sosiaalietuuksiin lukeutuva yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tuki. Tällä tarkoitetaan, että kaikki omat sekä mahdollisen puolison ja mahdollisen samassa taloudessa elävän lapsen tulot ja varallisuus on käytettävä tukea hakevan toimeentuloon ja elämiseen, ennen kuin voi saada toimeentulotukea.

Toimeentulotuki Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata yksinasuvien ja avo- tai avioparien sekä edellä mainittujen kanssa samassa taloudessa mahdollisesti asuvien lasten ja vanhempien vähimmäistoimeentulo. Toimeentulotuen eräänä pääominaisuutena on, että se pienenee sitä mukaa mitä enemmän tuloja taloudella on, toisin kuin esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Samoin lähes kaikki muut tulot, lainat tai muut korvaukset alentavat toimeentulotuen määrää. Toimeentulotuki on verovapaa sosiaalietuus.[1]

Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa merkittävä sosiaalipoliittinen ongelma, sillä vain noin puolet tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Syiksi on esitetty puutteellista tietoa oikeudesta tukeen sekä paperisodan pelkoa. Käyttämättä jääneestä toimeentulotuesta koitui kunnille ja valtiolle vuonna 2010 arviolta yli 600 miljoonan euron säästöt.[2][3]

Toimeentulotukea maksettiin vuonna 2012 yhteensä 703,3 miljoonaa euroa[4], mikä vastasi noin 1,4 prosenttia valtion 50,4 miljardin euron suuruisesta budjetista[5].

Kantaväestön toimeentulotuen rahoituksesta puolet tulee kunnalta ja puolet valtiolta. Pakolaisten kohdalla valtio korvaa kunnalle kaikki toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeen­tulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta.[6]

Noin 7 prosenttia Suomen väestöstä sai toimeentulotukea vuonna 2005.[7] Toimeentulotuen saajien määrä moninkertaistui 1990-luvun laman aikana ja pitkään toimeentulotuen varassa elävien määrä on ollut vuodesta 1994 lähtien yli kolminkertainen 1980-lukuun verrattuna[8]. Toimeentulotuesta on käytännössä muodostunut monen pitkäaikaistyöttömän perusturva, sillä työmarkkinatuen ja asumistuen yhteenlaskettu määrä jää usein niin pieneksi, ettei se kata elämisen kuluja. Tuen saajien määrää vuoden 1994 jälkeen on lisännyt ns. suppean perusosan poistuminen käytöstä.

Toimeentulotuki perustuu lakiin toimeentulotuesta (1997/1412).[9] Lisäksi on useita muita lakeja, kuten lait sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007).[10][11]

Oikeus tukeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen perusosaan on oikeus jokaisella Suomessa oleskelevalla tai asuvalla, jonka tuloista jää käteen vähemmän kuin perusosan määrä vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen ja muiden pakollisten asumiskulujen jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2014 yksin asuva lapseton, jolla jää asumiskulujen jälkeen käteen alle 480,20 € kuukaudessa, on oikeutettu toimeentulotukeen ja sen perusosaan. Kunnat määrittelevät yleensä normilla perheen koon mukaiset maksimiasumismenot. Ne pitää kuitenkin voida ylittää jos tukea saavalla taloudella ei ole todellista mahdollisuutta saada tyydyttävän asumistason normihintaista asuntoa. Lisäksi normin ylittävä vuokra on otettava huomioon vähintään kolmen kuukauden ajan.

Muut toimeentulotuen osat kuin perusosa ovat ns. "harkinnanvaraisia". On hyvä huomata, että vaikka ei ole oikeutettu perusosaan, voi olla oikeutettu perustellusta syystä harkinnanvaraisiin tukiin. Toisaalta oikeus perusosaan ei takaa oikeutta harkinnanvaraisiin osiin, vaan niitä myönnetään vain perusteltuihin tarpeisiin. Perusteluissa väärien tietojen antaminen on rikos ja sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Niiden paljastuminen johtaa lähes poikkeuksetta poliisitutkintaan ja tuomioon. Toimeentulotuesta päättävillä on pääsy mm. KELAn järjestelmiin, jotka tarkastavat automaattisesti esimerkiksi verottajalta työssä käyvät henkilöt.

Toimeentulotukeen ovat Suomessa oikeutettuja sellaiset henkilöt, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa omista tai samassa taloudessa asuvien tuloista taikka realisoimalla omia tai asuinkumppaniensa pankkitalletuksia tai muuta omaisuutta[9]. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva omaisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi[12]. Käytännössä kuntien sosiaalitoimen linja on ollut kuitenkin sellainen, että kaikki pankkitalletukset vähennetään täysimääräisesti toimeentulotuesta. Vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, ammatinharjoittamiseen kuuluvia työvälineitä sekä sellaisia varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi ei saa kuitenkaan huomioida realisoitavana omaisuutena[9]. Alle 18-vuotiaan lapsen varoja ei myöskään saa ottaa huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot.

Etävanhemman tulot eivät nosta toimeentulotuen varassa elävien lasten elintasoa, koska saadut elatusmaksut vähennetään toimeentulotuesta. [13].

Veronpalautukset vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne lasketaan tuloiksi. Jälkiveroja sen sijaan ei lueta toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska ne tulkitaan velkojen maksuksi eikä toimeentulotukea myönnetä pääsääntöisesti velkojen maksuun[14]. Myös vanhempien tai isovanhempien antamat rahalliset, vähäistä suuremmat, avustukset voidaan vähentää kokonaisuudessaan toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin[9] eli sitä korotetaan vuosittaisen inflaation mukaan. Toimeentulotuki ei kuitenkaan seuraa yleistä tulotason nousua, minkä vuoksi toimeentulotuen saajat ovat köyhtyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia suhteessa muuhun väestöön[15].

Avo- tai avioliitossa elävälle lapsettomalle henkilölle maksetaan vuonna 2012 toimeentulotukea pääsääntöisesti vain siinä tapauksessa, että hänellä tai hänen puolisollaan ei ole säästöjä tai arvopapereita ja hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketuista tuloista jää vuokran tai yhtiövastikkeen, sähkölaskun, kotivakuutuksen, hyväksyttyjen terveydenhoitokulujen sekä työ- tai opiskelumatkakulujen jälkeen käteen henkeä kohden alle 391 euroa kuussa[7].

Jos taloudessa on yksi tai useampi työssäkäyviä tai omaishoitajina toimivia henkilöitä, toimeentulotuki on mitoitettava siten, että talouden yhteenlaskettuihin kokonaisnettotuloihin jää toimeentulonormin ylittävä ylimääräinen rahasumma, niin kutsuttu kannustusraha, jonka suuruus on vähintään 20 senttiä jokaista ansaittua euroa kohden, kuitenkin enintään 150 euroa taloutta kohti[16]. Tämä ei kuitenkaan koske työvoimahallinnon osoittamaa palkatonta pakkotyötä tekeviä henkilöitä, vaan heidän kannustuslisänsä ulosmitataan täysimääräisenä toimeentulotuesta[17]. Ylläpitokorvaus on kokonaisuudessaan tuloa jota ei oteta huomioon kun toimeentulotukea lasketaan. Yleensä kunnat ottavat myös matkakulut menoina huomioon.

Tuensaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu maksoivat vuonna 2012 useimmin toimeentulotukea yksin asuville. Yksin asuvien määrä toimeentulotuen asiakkaista oli 74,3 prosenttia. Kaikkiaan näiden kuuden kunnan asukkaista keskimäärin 8,8 prosenttia sai toimeentulotukea vähintään kerran vuodessa. Lapsiperheitä toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli 12,3 prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa tuensaajista oli saanut tukea ennenkin eli oli ns. vanha asiakas. Tukien tarvetta on lisännyt näissä kuudessa kunnassa tarkastelukaudella työttömien määrä, kaikkiaan yli 282 000 työtöntä työnhakijaa, joka oli noin 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimeentulotuen saajista lähes 60 prosenttia oli työttömiä tai lomautettuja kyseisenä vuonna.[18]

Vuonna 2010 Helsingin väestöstä 8,2 prosenttia oli maahanmuuttajia, joihin kohdistui 27 prosenttia toimeentulotukimenoista. OECD-maista tulleilla maahanmuuttajilla oli jopa suomalaista kantaväestöä vähemmän toimeentulotuen saajia, sillä he ovat muuttaneet useasti työn perässä. OECD-maista Turkista ja Virosta tulleilla oli suurin riski päätyä toimeentulotuen varaan. Korkein riski on Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleilla, joista tulevat maahanmuuttajat saavat myös vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo­tukea. Ero selittyy pääasiassa sillä, että heillä on keskimäärin enemmän tukikuukausia vuodessa kuin kantaväestöllä. Hiljattain muuttaneiden pakolaisten kohdalla tuensaajien suurta osuutta selittää se, että heille maksetusta toimeentulotuesta on merkittävä osa kotoutumistukea. Kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla. OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus kuitenkin laski maassaoloajan mukana.[19] Helsingissä vuonna 2013 toimeentulotuen saajista joka neljäs oli ulkomaalainen.[20]

Espoossa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa noin 40 prosenttia aina vuoteen 2013 saakka. Espoolaisista vajaat 8 prosenttia on ulkomaalaisia, toimeentulotuen saajista 21 prosenttia. Vantaalla joka viides toimeentulotuen saaja oli vuonna 2012 ulkomaalainen.[20]

Vuonna 2013 tuensaajia oli pelkästään Helsingissä lähes 2500 odotettua enemmän, mikä aiheutti noin 21 miljoonan euron budjetin ylityksen. Budjetin ylitys maksoi siis noin 8 400 euroa per uusi toimeentulotuen saaja.[21]

Toimeentulotuen määrä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen perusosan määrät eri väestöryhmille 1.1.2014 alkaen:[22] [23] [24]

  • Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 € eli 11,69 €/pv
  • Avio- ja avopuolisot, kumpikin 408,17 € eli 13,61 €/pv
  • Yksin asuva lapseton 480,20 € eli 16,01 €/pv
  • Yksinhuoltaja 528,22 € eli 17,61 €/pv
  • 10–17-vuotias lapsi:
    • jos kyseessä on sisarussarjan 1. lapsi: 336,14 € eli 11,20 €/pv
    • sisarussarjan 2. lapsi: 312,13 € eli 10,40 €/pv
    • sisarussarjan 3. ja sitä seuraavat lapset kukin 288,12 € eli 9,60 €/pv
  • Alle 10-vuotias lapsi:
    • sisarussarjan 1. lapsi 302,53 € eli 10,08 €/pv
    • sisarussarjan 2. lapsi 278,52 € eli 9,28 €/pv
    • sisarussarjan 3. ja sitä seuraavat lapset kukin 254,51 € eli 8,48 €/pv

Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä.

Perusosalla toimeentulotuen saajan on itse maksettava esimerkiksi seuraavat menot, koska niihin ei myönnetä pääsääntöisesti erillistä tukea:[25]

  • ruoka
  • vaatteiden hankinta ja korjauskulut
  • parturi- tai kampaamomaksut
  • henkilökohtainen hygienia
  • ilman lääkärin määräystä apteekista hankitut lääkkeet ja pienet hoitotarvikemenot
  • käynnit yksityisellä lääkärillä jos asian olisi voinut hoitaa julkisella sektorilla
  • liikkuminen paikasta toiseen, työmatkat korvataan, sekä yleensä myös koulumatkat ja vastaavat, sekä sairaanhoitoon liittyvät matkat.
  • tietoliikennekulut (esimerkiksi puhelin ja internet)
  • mediakulut (esimerkisi televisio ja lehdet)
  • liikunta- ja harrastuskulut
  • kodin irtaimisto.

Muut perusmenot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan lisäksi voidaan myöntää Toimeentulotukilain 7 B § mukaisesti muihin perusmenoihin. Näitä menoja voidaan kaupunki- tai kuntakohtaisesti "kohtuullistaa" eli esimerkiksi vuokraa, sähkönkulutusta tai kotivakuutusta ei hyväksytä tietyn summan yli menevältä osalta, mikäli ne eivät vastaa kohtuullista perustasoa.

Mahdollisia muita perusmenoja, jotka huomioidaan kohtuudella kokonaan tai osittain:

  • vuokra, hoitovastike, vesi, lämmitys, jätehuolto, asuntolainan korot
  • muut asumismenot: taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero
  • muut kuin perusosaan sisältyvät välttämättömät terveydenhuoltomenot

Täydentävä toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat[26]

  • lasten päivähoitomenot
  • ylimääräiset asumismenot (esimerkiksi muuttokustannukset)
  • hautauksesta aiheutuneet kohtuulliset menot
  • erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot (esimerkiksi pitkäaikaisesta toimeentulotuen saamisesta ja pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot)

Toimeentulotuen asiakkaalle saatetaan maksaa lisäksi sosiaalityöntekijöiden välttämättömäksi katsomia hankintoja, esim. henkilölle, jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa 250 euroa (summa riippuu kunnasta) kertaluonteisesti sängyn, keittiön ruokaryhmän, verhojen, valaisinten, vuodevaatteiden ja ruuanvalmistusvälineiden hankkimiseen. Lisäksi toimeentulotukea saatetaan myöntää jääkaapin hankintaan ja yli vuoden toimeentolotuen varassa eläneille myös pesukoneen hankintaan.[27]

Ehkäisevä toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnat myöntävät lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.[28]

Alennettu toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos toimeentulotuen saaja on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä tai muusta työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä, tai on esimerkiksi unohtanut saapua paikalle, perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia enintään kahden kuukauden ajaksi. Toimeentulotukea alennetaan myös, jos todetaan työnhaku jätetyksi uusimatta työvoimatoimistossa tai jos työnhaun ei katsota olevan aktiivista. Jos hakija toistuvasti kieltäytyy töistä ja työllistämistoimenpiteistä, perusosaa voidaan leikata yhteensä 40 prosenttia.

Alle 25-vuotiaan ammattikouluttamattoman nuoren toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai jos hän "kieltäytyy koulutuksesta"[29].

Jos perusosaa leikataan, kunnan sosiaalityöntekijän tulee yhdessä asiakkaan kanssa tehdä suunnitelma, jossa ilmenee kuinka asiakas voi parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan. Sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtyjen suunnitelmien laiminlyönti voi johtaa vähennyksiin.

Laskennalliset tulot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuloina otetaan tietyin poikkeuksin huomioon kaikki henkilön tai perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja tuet. Vähäisimmätkin avustukset kuten armeijan päivärahat saatetaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon. Myös nostetut lainat ja vanhempien, sukulaisten tai ystävien suorittamissa tilillepanoissa näkyvät lainat tai myydyistä tavaroista saadut tilillepanot vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne katsotaan tuloiksi. Takaisin maksettuja rahoja ei kuitenkaan lasketa menoiksi, ellei kyseisestä lainasta ole tehty virallista velkakirjaa. Ulosmitattua palkanosaa ei kuitenkaan lasketa tuloksi. Perheiltä tuloina vähennetään lapsilisät ja elatustuki.

Ennen toimeentulotuen myöntämistä hakijaa ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintoraha, -laina ja opiskelijan asumislisä. Säästöt ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten kesämökki tulee käyttää ennen toimeentulotuen hakemista. Mahdollinen omistusasunto, asunnon irtaimisto tai työvälineet eivät kuitenkaan vaikuta tuen saantiin. Asuntovelan lyhennyksiä ei kuitenkaan huomioida laskettaessa tulojen riittämistä elämiseen. Tämä pätee myös muiden velkojen lyhennyksiin ja korkoihin.

Jos toimeentulotuen saajalla on kiinteää omaisuutta, kuten kesämökki tai kiinteistömuotoinen sijoitusasunto, metsää, peltoa, tms, ei sosiaalitoimisto voi määrätä ko. omaisuutta myytäväksi. Sen sijaan sosiaalitoimi voi tehdä hallinto-oikeudelle hakemuksen omaisuuden realisoimiseksi.

Tuen hakeminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotukea haetaan oman asuinkunnan tai sen kunnan sosiaalivirastolta, jossa tarve oleskelun aikana on syntynyt. Tukea voi hakea paperisella lomakkeella, sähköpostilla tai mahdollisesti oman asuinkunnan internet-hakujärjestelmässä.

Ensimmäisillä hakukerroilla on tyypillisesti käytävä aina henkilökohtaisesti selvittämässä tarve hakemukselle. Tämä johtuu siitä, että tuen tarve on lain mukaan yksilöllisesti kartoitettava. Samalla käynnillä on myös todistettava henkilöllisyys, esitettävä viimeisin verotodistus, talonkirjaote ja mahdollinen vuokrasopimus sekä esitettävä hakijan taloudessa asuvien henkilöiden tiliotteet ja mahdolliset palkkalaskelmat viimeisen kahden kuukauden ajalta. Lisäksi on annettava selvitykset kaikista muista tuloista. Opiskelijoiden on esitettävä myös opintolainaselvitys. Yksityisyrittäjien on esitettävä yrityksen tase- ja tuloslaskelma sekä kirjanpitäjän todistus tuloista ja nostetusta palkasta.

Lisäksi on oltava mukana kuitit kuukauden vuokranmaksusta, sähkölaskusta ja mahdollisista muista erikseen korvattavista asumiskustannuksista, kuitit viimeisen kuukauden sairauskuluista, päivähoitomaksuista, elatusmaksuista ja opintolainojen koroista sekä selvitys asuntolainoista. Jatkossa on täytettävä kuukausittain kolmisivuinen hakemus samoine tietoineen ja toimitettava esim. tiliotteet ja työvoimatoimiston hakijakortti.

Tukipäätös tehdään yleensä kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Kunnan on lain mukaan tehtävä toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä. Kiireellisissä tapauksissa kunnan pitää voida antaa päätös jo samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.[30] Toimeentulotuki on maksussa edeltävän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Käytännössä kunnilla on kuitenkin ollut laajalti vaikeuksia suoriutua hakemusten käsittelystä lain vaatimassa ajassa ja jonot ovat viikkoja. Erityisesti jonoja on ollut Turussa ja Itä-Suomessa.[31] Oikeusasiamies on antanut jonoista moitteita mm. Espoolle ja Turulle.[32] [33]

Vuoden 2017 alusta toimeentulotuen perusosan hakeminen siirtyy KELAan. Vaikka perusosan maksatus siirtyy Kelaan, kuntien sosiaalityöntekijät tekevät edelleen päätökset täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita myönnetään tarvittaessa toimeentulotuen perusosan lisäksi.[34] Päätös syntyi alun perin maaliskuussa 2014 hallituksen kehysriihessä. Tätä ratkaisua ajoivat erityisesti Vihreät. [35] Aiemmin maksatuksesta on vastannut oman asuinkunnan tai viimeisimmän asuinkunnan sosiaalivirasto tai myöhemmin sosiaali- ja terveysvirasto. Siirtoa on perusteltu mm. sillä, että asiakkaan kohtaama byrokratia vähenee, kun kaikki perustuet saa samalta luukulta KELAsta. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön. Kunnista toisaalta katoaa niiden 1800 hengen työpaikat, jotka ovat käsittelemässä tukipäätöksiä. Muun muassa tästä syystä ratkaisusta koituu noin 52,5 miljoonan euron säästöt.[36]

Tuen hakeminen internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköpostitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen oikeusjärjestelmä on katsonut, että toimeentulotukea voi hakea myös sähköpostitse. Asiaa on käsitelty Turun hallinto-oikeudessa 2010 [37].

Myös apulaisoikeuskansleri on vuonna 2012 saattanut yleiseen tietoon näkemyksensä, jonka mukaan toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti. Perusteluna on mainittu muun muassa, että sähköisen asioinnin mahdollistaminen toimeentulotukiasioissa olisi myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta perusteltua. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lainsäädännössä ei ole asetettu ehdotonta velvollisuutta järjestää mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Hän saattoi kuitenkin kaupungin tietoon näkemyksensä siitä, että tarjotessaan mahdollisuuden sähköiseen asiointiin viranomaisen tulee sallia sähköinen asiointi myös toimeentulotukiasioissa siitä huolimatta, ettei sähköpostitse lähetetyn viestin tietoturvaa pystytä varmistamaan. Tällöin viranomaisen on selkeästi tuotava esiin asiaan liittyvä tietoturvaongelma.[38]

Verkkosivuilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (aiemmin Kainuun maakunta -kuntayhtymä) on ollut mahdollista tehdä sähköinen toimeentulotukihakemus 1.5.2009 lähtien.[39].

Helsingissä tukea voi hakea Helsingin kaupungin eAsiointi palvelussa. Useiden lykkäysten jälkeen marraskuussa 2013 alkoi Läntisellä sosiaaliasemalla Haagassa toimeentulotuen hakemisen koekäyttö internetissä, joka on määrä ottaa käyttöön muaalla Helsingissä vuonna 2014. Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle järjestelmän toimittaa entinen Logica, nykyinen CGI Suomi, ja se maksaa arvioiden mukaan laitehankinnat mukaanlukien noin 3,4 miljoonaa euroa. Helsingin järjestelmän hintalappu on muun muassa Helsingin Sanomien esittämien arvioiden mukaan noussut siitä syystä, ettei järjestelmän hankintaa ole tehty hankintalain mukaisesti, sillä hankintaa ei ole lainkaan kilpailutettu. Myös Vantaalla ja Kainuussa on saman toimittajan erikseen laskuttamat ja toimittamat järjestelmät.[40] [41] [42]

Tampereella ja Orivedellä toimeentulotuen sähköinen hakeminen otettiin käyttöön alkuvuonna 2014. Tarkoituksena oli toukokuun aikana ottaa käyttöön myös päätösten ilmoittaminen sähköisesti kirjeen sijasta. Tuen paperihakemuksia voi yhä käyttää.[43]

Muutos päätökseen tai toiminnasta valittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaaliasiamies neuvoo oikeuksista ja auttaa asian korjaamisessa. Sosiaaliasiamieheen voi olla yhteydessä internetissä kansalaisten sähköisessä asiointipalvelussa suomi.fi -asiointitilillään lähettämällä ja vastaanottamalla viestejä. Sosiaaliasiamiehen muut yhteystiedot saa myös kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan Internet-sivulta tai puhelinluettelosta.[44]

Muutoksenhakupyynnön voi tehdä päätöksen mukana yleensä toimitettavalla muutoksenhakulomakkeella, joka on lähetettävä tietyn ajan kuluessa päätöksen teosta.

Mikäli asiakas kokee saamansa kohtelun olevan lain vastaista, saa tietoa oikeuksista sosiaaliasiamieheltä ja ilmaista lainopillista neuvoa julkisesta oikeusavusta.

Lain vastaista tai epäasiallista kohtelua saanut voi kannella:

  1. oikeuskanslerille tai
  2. eduskunnan oikeusasiamiehelle tai
  3. aluehallintovirastoon tai
  4. asiaa hoitaneen viranhaltijan esimiehelle.

Kunnan tiedotusvelvollisuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan on lain mukaan huolehdittava sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä. Toimeentulotuen saamisen edellytyksistä ja tuen sisällöstä tulee tiedottaa siten, että tuen tarpeessa olevat osaavat käyttää oikeuttaan tuen saamiseen.[45]

Toimeentulotukijärjestelmän kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus toimeentulotukeen ei perustu yksilön omien tulojen pienuuteen tai yksilön pakollisiksi tai kohtuullisiksi katsottujen menojen suuruuteen, vaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen tulojen ja menojen tarkasteluun. Tämän käytännön taustalla vallitsee olettamus siitä, että kotitalouden jäsenillä olisi kaikilla samat oikeudet käyttää kotitalouden jäsenten tulojen ja varallisuuden summaa. Todellisuudessa näin ei ole, vaan saman kotitalouden jäsenten välillä saattaa vallita suuria tulo- ja hyvinvointieroja.[46] Vain puolet suomalaisista pariskunnista ilmoittaa elävänsä sellaisessa yhteistaloudessa, joka kattaa myös henkilökohtaiset menot. Kuitenkin vain reilulla neljänneksellä tällaisista pariskunnista on yhteinen palkkatili.[47]

Toimeentulotukea on kritisoitu myös siitä, että edes perintö ei nosta toimeentulotuen varassa elävän pitkäaikaistyöttömän tai työkyvyttömän henkilön elintasoa toimeentulonormin yli: sosiaalitoimi jakaa perintösumman tyypillisesti toimeentulotuen kokoisiin laskennallisiin kuukausiosiin, ja perinnön saajalle myönnetään toimeentulotukea vasta, kun nämä laskennalliset kuukaudet ovat kuluneet umpeen.

Mikäli toimeentulotukea saava henkilö joutuu rikoksen tai tapaturman uhriksi, menettää hän korvauksensa. Jos pesukone rikkoontuu ja vakuutusyhtiö korvaa, lasketaan korvaukset tuloksi eli tukea lasketaan saman verran. Myös vaikkapa pahoinpitely- tai raiskauskorvaus voidaan lukea varallisuudeksi ja vähentää toimeentulotuesta. Sosiaalitoimistolla on asiassa harkintavaltaa, mikä tarkoittaa, että samassa tilanteessa eri puolilla Suomea oleva voi joutua kahden erilaisen päätöksen uhriksi.[48]

Vastaavat järjestelmät muissa maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionissa toimeentulotukijärjestelmiä on käytössä Suomen ohella esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. Itävallassa tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja on sidoksissa paikallisviranomaisten tarveharkintaan.lähde? Eteläisessä Euroopassa järjestelmä on käytössä vähäisemmässä määrin, on vielä kehittymisasteella ja voi riippua kulloinkin käytössä olevista budjettivaroista. Yhä useammassa maassa tuen saannin vaatimuksiin liitetään aktivointivelvollisuus. Toisaalta usein annetaan mahdollisuus tehdä pienituloista työtä ilman pelkoa seuraamuksista kuten palkan vähentämisestä myönnetystä tuestalähde?.

Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa sosiaaliavustusta (Social bistand) myöntää kunnat ja valtio-osuus tuista on 50 prosenttia. Sosiaaliavustuksen määrä 25 vuotta täyttäneelle henkilölle on 1 120 euroa kuukaudessa, huoltovelvolliselle 1 490 euroa kuukaudessamilloin?. Sosiaaliavustuksen määrä on sama riippumatta siitä, osallistuuko sen saaja aktivointitoimenpiteisiin vai onko hän työtön.

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa taloudellista tukea nimitetään nykyään myös toimeentulotueksi (Försörjningsstöd) ja sitä myöntää sosiaalitoimisto (Socialtjänsten). Se perustuu maan hallituksen vuosittain määrittelemään kulutusnormiin, riksnormen för försörjningsstöd, joka on aina keskitasoa. Summa on jaettu erilaisiin talouksiin ja ikäryhmiin. Kulutusnormin lisäksi myönnetään tukea muihin tarpeellisiin kustannuksiin, kuten asumiseen ja taloussähköön. Tuen tarve muun muassa vuokran kohtuullisuudessa määritellään siten, minkä matalapalkkainen työntekijä kykenee maksamaan. Esimerkiksi yhden henkilön taloudessa tuki muodostuu henkilökohtaisista kustannuksista (2950 kr) ja talouden yhteisistä kustannuksista (930 kr). Yhteensä summaksi tulee 3880 kr eli noin 446 euroa.vuonna 2013.[49]

Ruotsissa maahan­muuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä.[50]

Eläkeläisillä on oikeus Suomen Kelaa vastaavan Vakuutuskassan (Försäkringskassan) maksamaan vanhusten toimeentulotukeen (Äldreförsörjningsstöd).

Belgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiassa viimesijaista tukea myönnetään Belgiassa asuville, kodittomille ja hyväksytyille poliittisille pakolaisille, jotka ovat muukalaisrekisterissä. Minimi-ikä on 18 vuotta. 18–25-vuotiaille on pakollista osallistua aktivointiohjelmaan, elleivät terveydelliset syyt ole esteenä. Jos asiakas ei suostu aktivointiin, tuki voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi. Yli 25-vuotiaille aktivointi on vapaaehtoista. Tuen määrä on yhdessä asuville 429,66 €, yksin asuvalle 644,44 € ja lapsiperheiden vanhemmille 859,31 €.milloin?

Ranska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa tuen nimi on RMI eli Revenu minimum d'insertion. Tukea saadakseen täytyy olla vähintään 25-vuotias tai olla lapsia huollettavana, vanhempien elatusvelvollisuus päättyy Ranskassa vasta 25-vuotiaana. Ulkomaalaisella täytyy olla oleskelulupa ja hänen täytyy olla asunut maassa ainakin viisi vuotta. Tulojen määrä ei saa ylittää RMI:n määrää. Tukea hakeva ei saa olla opiskelija. Töissä ei voi käydä, koska tukea ei tällöin myönnettäisi, vaikka tulot olisivat erittäin pienet. Määrä on yksin asuvalla 444,86 €. Joulukuussa myönnetään "joulubonus", joka on hieman yli 150 €.milloin?

Muut maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britanniassa minimituesta käytetään nimeä Income Support, Saksassa Sozialgeld, Itävallassa ja Liechtensteinissa puolestaan Sozialhilfe, Norjassa Stønad til livsopphold, Portugalissa Rendimento mínimo garantido, Islannissa Félagsleg aðstoð, Irlannissa Supplementary Welfare Allowance, Italiassa Minimo vitale (tai reddito minimo), Alankomaissa l'Algemene bijstand ja Sveitsissä RMR eli Revenu minimal de réinsertion.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11. PDf-versio
  • Socialstyrelsen (Sverige) [2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Verovapaat Sosiaalietuudet
  2. MTV Uutiset: Vain puolet oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Julkaistu: 27.2.2014 Viitattu: 23.4.2014
  3. YLE: Monet huono-osaiset eivät osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea Julkaistu: 9.1.2012 Viitattu: 30.6.2014
  4. Toimeentulotuen menot 2011. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr10_12.pdf
  5. Valtion vuoden 2012 tilinpäätöksen keskeisiä lukuja. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toimeentulotuki&action=submit
  6. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf
  7. a b Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille.
  8. Juhani Saarinen ja Jaana Savolainen: Toimeentulotuella elävien joukko kasvaa. Helsingin Sanomat 18.1.2012. A6.
  9. a b c d Laki toimeentulotuesta
  10. http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
  11. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159
  12. Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 88-89.
  13. Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 83.
  14. Korkeimmman hallinto-oikeuden päätös 23.5.2000, taltio 939
  15. Tutkijat: lähestymme luokkayhteiskuntaa. Anna-Riitta Sippola. Helsingin Sanomat 9.3.2011, s. A9.
  16. Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 135.http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-25836.pdf
  17. Anna-Riitta Sippola: Työttömien aktivointiraha ei auta pienituloisimpia. Helsingin sanomat 20.3.2010: A13
  18. http://yle.fi/uutiset/toimeentulotukea_saa_yha_useampi/6844127
  19. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1
  20. a b MTV Uutiset: "Helsingissä joka neljäs toimeentulotuen saaja ulkomaalainen". Julkaistu 19.01.2014 Viitattu: 22.1.2014
  21. http://yle.fi/uutiset/toimeentulotukea_tarvitaan_helsingissa_21_miljoonaa_odotettua_enemman/6963421
  22. http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
  23. http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1868553#fi
  24. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9353819&name=DLFE-27918.pdf
  25. http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
  26. http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
  27. RAUMAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMEENTULOTUKI- OHJEET. http://web.archive.org/web/20131231202517/http://www.rauma.fi/sosiaali-ja_terveyspalvelut/Sosiaalipalvelut/Aikuis-_ja_perhetyo/Toimeentulotuki/Toimeentulotukiohjeet%2021.6.2011.pdf
  28. http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
  29. Laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 17.12.2010.
  30. http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801017037057_uu.shtml Iltalehti: Toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä.
  31. Yle: Moni kunta venyttää laittomasti toimeentulotuen maksamista Julkaistu: 27.5.2012 Viitattu: 23.4.2014
  32. Helsingin Sanomat: Espoolle taas risuja toimeentulotuen jonoista. Julkaistu 4.3.2011 Viitattu: 23.4.2014
  33. Kansan Uutiset: "Turun toimeentulotuen jono lainvastainen" Julkaistu: 1.4.2009 Viitattu: 2014
  34. Yle: "Toimeentulotuki siirtyy Kelaan – "Monille sosiaalitoimeen meno on iso kynnys"" Julkaistu 5.4.2014 Viitattu: 5.4.2014
  35. Taloussanomat: "Näin hallitus haalii 2,3 miljardia euroa" Julkaistu: 26.3.2014 Viitattu: 26.3.2014
  36. Vihreä blogi: "Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan kannattaa" Julkaistu: 12.11.2013 Viitattu: 26.3.2014
  37. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Toimeentulotukea+saa+hakea+s%C3%A4hk%C3%B6postilla/1135261476864 Helsingin Sanomat: "Toimeentulotukea saa hakea sähköpostilla"
  38. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2012/20121785 Finlex: Valtioneuvoston oikeuskansleri "Toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti"
  39. http://maakunta.kainuu.fi/toimeentulotuen_sahkoinen_hakeminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sähköiseen toimeentulotuen hakupalvelu"
  40. http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+it-hanke+j%C3%A4i+kilpailuttamatta/a1375072643034
  41. http://www.hs.fi/kaupunki/a1375150503311
  42. http://www.hs.fi/kaupunki/Mik%C3%A4+asiointij%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4+maksaa/a1375157150616
  43. Yle: "Toimeentulotukea voi nyt hakea netin kautta Tampereella" Viitattu: 16.4.2014
  44. Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies auttavat. Viitattu: 5.5.2014
  45. Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 81.
  46. Anderson, M., F. Bechhoffer ja J. Gershuny (toim.): The social and political economy of the household. Oxford University Press 1994. New York
  47. Elina Lappalainen: Yhteinen elämä, yhteiset rahat. Helsingin Sanomat 10.11.2010, B6.
  48. Poliisi-tv: Köyhän ei kannata ottaa turpaansa. Julkaistu: 22.2.2013 Viitattu: 22.4.2014
  49. [1] Socialstyrelsen Sverige nettisivut
  50. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]