Työmarkkinatuki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työmarkkinatuki on suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluva Kelan myöntämä ja valtion sekä kuntien rahoittama työttömyysturvan muoto. Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden ajalta, että siltä ajalta, kun ihminen osallistuu niin kutsuttuihin työllistymistä edistäviin palveluihin, jotka sisältävät työskentelyä työkokeilussa tai niin sanotussa kuntouttavassa työtoiminnassa taikka työnhaku- ja uravalmennusta tai muunlaista opiskelua.[1][2]

Työmarkkinatukea voidaan myöntää 17–64-vuotiaille työkykyisille ja työmarkkinoiden käytettävissä oleville ja Suomessa asuville taloudellisen tuen tarpeessa oleville työttömille työnhakijoille[3] sekä niille työkyvyttömille henkilöille, jotka ovat saaneet enimmäisajan sairauspäivärahaa ja ovat sen jälkeen edelleen työkyvyttömiä ja joiden työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemus on vireillä tai hylätty[4].

Työmarkkinatukea voidaan maksaa myös henkilöille, jotka osallistuvat työllistymistä edistävään palveluun mikäli tästä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Työmarkkinatukea maksetaan siinä tapauksessa, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluva henkilö ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tai peruspäivärahaan. Jos henkilö on alle 25-vuotias, hänen on täytettävä lisäehtoja ollakseen oikeutettu työmarkkinatukeen.[3]

Lähes kolme prosenttia suomalaisista sai työmarkkinatukea vuonna 2022. Työmarkkinatukea maksettiin työttömyyden ajalta yhteensä noin 1 084,29 miljoonaa euroa, ja keskimääräinen työttömyyyspäivärahan suuruus oli 34,83 euroa lapsikorotukset huomioiden. Tämän lisäksi maksettiin yhteensä 528 miljoonaa euroa niille, jotka työllistyivät työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa tai joille oli myönnetty oikeus opiskella työmarkkinatuen turvin. Jälkimmäiselle ryhmälle maksettiin keskimäärin 43,85 euron suuruista päivärahaa. Tukea maksettiin koronan vuoksi poikkeuksellisesti myös yrittäjille, mutta heidän osuutensa koko vuoden korvauksista oli vain 1,7 prosenttia.[1][5][6]

Työttömyysajasta maksettu työmarkkinatuki muodosti 0,77 prosenttia ja aktiivitoimiin osallistuneiden 0,38 prosenttia julkisen talouden 140 700 miljoonan euron suuruisista kokonaismenoista[1][7].

Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, ja siitä peritään 20 prosentin ennakonpidätys. Tuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan tulojen lisäksi hakijan ikä, huollettavien tai samassa taloudessa asuvien puolison lasten määrä ja joskus myös vanhempien tulot. Tuki voidaan evätä esimerkiksi silloin, kun työnhakijan työttömyys johtuu hänen omasta irtisanoutumisestaan tai jos työ- ja elinkeinotoimisto on antanut karenssilausunnon[8].

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea huomautti vuonna 2014 Suomea siitä, että työmarkkinatuen alhainen määrä rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuuksien on oltava vähintään 50 prosenttia maan mediaanitulosta.[9][10] Työmarkkinatuen tasoa ei ole tästä huolimatta nostettu, vaan tukea pienennettiin entisestään vuonna 2018[11].

Työmarkkinatuen saajien määrä ja etuuksien määrä kokonaisuudessaan vuosina 2000-2019

Työkyvyttömien osuus työmarkkinatuen saajista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmarkkinatuesta on tullut monille työkyvyttömyyseläkkeen korvike, koska yhä suurempi osa työkyvyttömistä saa hylkäävän eläkepäätöksen[4][12]. Noin puolet Suomen 82 000 pitkäaikaistyöttömästä elää pitkäaikaisesti työttömyyskorvauksella omaten vamman tai pitkäaikaissairauden, joka vähentää mahdollisuuksia saada työpaikka tai säilyttää se. Heidän joukossaan on 27 000 täysin työkyvytöntä ihmistä.[13][14]

Tuen määrä ja maksaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 täysimääräinen työmarkkinatuki bruttona oli 33,78 e/pv, vuonna 2020 täysimääräinen se oli bruttona 33,66 e/pv, vuosina 2017–2019 täysimääräisen työmarkkinatuen suuruus oli bruttona 32,40 euroa päivässä (vuonna 2016 se oli 32,68 e/pv). Tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa ja sen suuruus ilman korotuksia oli ennen veroja keskimäärin 726 euroa kuussa.[15] Tuesta peritään 20 prosentin ennakonpidätys.[16] Tuki maksetaan takautuvasti neljän viikon jaksoissa. Työttömyyden alkaessa työmarkkinatukea voi saada jo viiden päivän työttömyyden jälkeen.[17]

Huollettavat lapset nostavat tuen määrää, mutta vanhempien tulot saattavat laskea sitä.[18] Työttömän omat yli 300 euron suuruiset ansiotulot pienentävät työmarkkinatukea.[19] Jos työmarkkinatuen saaja osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hän saattaa olla oikeutettu työmarkkinatuen korotusosaan, jonka suuruus on bruttona 4,74 euroa työpäivää kohti. Korotusosaa voi saada enintään 200 päivän ajalta.[18]

Työmarkkinatuen maksamisen ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen maksamiselle on edellytyksenä se, että työmarkkinatuen saajalla ei ole työttömyysturvalain mukaista estettä työmarkkinoiden käytettävissä olemiselle. Työttömyysturvalain mukaisen esteen toteaa TE-keinotoimisto, joka antaa asiasta ilmoituksen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kysymyksessä ollessa työttömyyskassalle ja työmarkkinatuen kyseessä ollessa sitä maksavalle kansaneläkelaitokselle.

Valtio rahoittaa työmarkkinatuen kokonaan sen maksukauden loppuun, jonka aikana työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella yhteensä 300 päivää. Seuraavasta maksukaudesta lukien sen maksukauden loppuun, jonka aikana on maksettu yhteensä 1 000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella, rahoittaa puoliksi työttömän kotikunta ja puoliksi valtio. Seuraavasta työttömyyden perusteella maksettavasta maksukaudesta lukien valtio rahoittaa 30 % ja työttömän kotikunta 70 %.[20]

Tuen myöntämiseen ja määrään vaikuttavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iän vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmarkkinatuen myöntämisen ehdot ovat löysemmät 55 vuotta täyttäneille ja kireämmät alle 25-vuotiaille. Jos vähintään 55-vuotias henkilö on täyttänyt työssäoloehdon työttömäksi jäädessään, pääomatulot eivät vähennä hänen työmarkkinatukeaan.[21]

Työmarkkinatukea maksetaan ammattikouluttamattomalle 17-vuotiaalle työttömälle ainoastaan siltä ajalta, kun hän osallistuu työllistämistä edistävään palveluun. 18–24-vuotiailla ammattikouluttamattomilla työttömillä on oikeus työmarkkinatukeen myös työttömyyden ajalta, mikäli henkilö ei ole kieltäytynyt TE-toimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta ja hän on hakenut ammatilliseen koulutukseen, eikä ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.[3] Henkilön on haettava kevään yhteishaussa vähintään kahta opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa, ammatillisessa koulutuksessa.[22]

Alaikäisten lasten vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmarkkinatukea korotetaan, mikäli työttömällä on alaikäisiä huollettavia lapsia tai mikäli puolison alaikäiset lapset asuvat hakijan taloudessa. Lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,27 e/päivä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 e/päivä ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 e/päivä.[18]

Omien, puolison ja vanhempien tulojen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2014 alkaen enintään 300 euron suuruiset omat ansiotulot eivät pienennä työmarkkinatuen määrää.[23] Työttömän työnhakijan 300 euroa ylittävät ansiotulot vähentävät työmarkkinatuen määrää siten, että tuensaajan kokonaisbruttotulot kasvavat vain puolella hankittujen ansiotulojen määrästä. Satunnaiset tulot kuten perintö, lahja ja satunnainen myyntivoitto eivät pienennä työmarkkinatuen määrää.

Puolison tulot lakkasivat vaikuttamasta työmarkkinatuen määrään vuoden 2013 alussa.[24] Jos tuen hakija ei täytä työssäoloehtoa ja asuu vanhempiensa taloudessa, vanhempien tulot saattavat laskea työmarkkinatukea. Tukea ei alenneta, jos vanhempien tulot ovat enintään 1 781 euroa. Jokainen samassa taloudessa asuva muu huollettava lapsi nostaa tulorajaa 106 euroa kuussa. Jos tuloraja ylittyy, työmarkkinatuesta vähennetään puolet, ellei hakija pysty luotettavasti osoittamaan, etteivät vanhemmat tue häntä taloudellisesti.[25]

Omaisuuden ja pääomatulojen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omaisuus vähentää työmarkkinatukea vain siinä tapauksessa, että työtön saa siitä pääomatuloja, kuten vuokraa, osinkoa tai korkoa. Sellaisilla yli 54-vuotiailla, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon työttömäksi jäädessään, saa olla rajattomasti pääomatuloja ilman, että se vaikuttaisi työmarkkinatukeen[26].

Yksin asuva työtön saa ansaita kuukausittain pääsääntöisesti 311 euroa pääomatuloja ilman, että työmarkkinatuki pienenee. Jos raja ylittyy, työmarkkinatuesta vähennetään 75 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista.[27] Avio- tai avoliitossa asuva työtön saa ansaita pääsääntöisesti kuukausittain 1 044 euroa pääomatuloa ilman, että hänen työmarkkinatukensa pienenee. Jos raja ylittyy, työmarkkinatuesta vähennetään 50 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista.[27] Huoltovelvollisen työttömän tulorajaa korotetaan lisäksi 130 eurolla jokaista huollettavaa lasta kohden[27]. Puolison pääomatulot eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään[28].

Jos pääomatulo maksetaan esimerkiksi vain kerran vuodessa, Kela jakaa sen laskennalliseksi tuloksi koko vuodelle.[29]

Aktiivimalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aktiivimalli

Työmarkkinatukea leikattiin vuosina 2018 ja 2019 niin sanotun aktiivimallin mukaisesti, jos työtön työnhakija ei täyttänyt aktiivisuusehtoa eikä saanut työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta. Ehdon täyttymiseksi työttömän oli tehtävä palkkatyötä, harjoitettava yritystoimintaa tai osallistuttava TE-keskuksen työllisyyttä edistäviin palveluihin riittävässä määrin.[30]

Tuen lakkaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä saaneen oikeus tukeen lakkautetaan, jos tuen saaja kieltäytyy, eroaa tai joutuu omasta syystään erotetuksi työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, johon osallistuvalla on oikeus saada työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta. Tällaisia toimenpiteitä ovat työvoimakoulutus sekä työharjoittelun, työelämävalmennuksen tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä kulkeva palkaton työ.

Työmarkkinatuen ostovoima ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmarkkinatuen ostovoimaa heikentää se, että siitä perittävä vero on noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vastaavankokoisesta palkasta perittävä vero. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut lisäksi, ettei työmarkkinatuki ja sitä täydentävät asumis- ja toimeentulotuki eivät riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottavaa minimikulutusta [31]. Lisäksi joka neljäs työmarkkinatuella elävä saa työmarkkinatuen lisäksi pelkkää asumistukea. Vain joka kolmannelle maksetaan toimeentulotukea tai toimeentulotuen ja asumistuen yhdistelmää eli 40 prosentin on tultava toimeen pelkällä työmarkkinatuella.[32]

Asumistuki kattaa keskimäärin puolet vuokrasta tai yhtiövastikkeesta[33].

Työmarkkinatuen taso sidottiin alun perin maan yleisen palkkatason kehitykseen[34]. Vuonna 1997 työttömyysturvalakia kuitenkin muutettiin siten, että työmarkkinatuen määrä sidottiin elinkustannusindeksiin, joka seuraa hintojen nousua, mutta ei lainkaan yleistä palkka- tai omaisuustulojen kehitystä[35]. Työmarkkinatuen määrä jäi siksi jatkuvasti jälkeen yleisestä elintason noususta: suomalaisten reaaliansiot nousivat vuosina 1991–2011 38 prosenttia, mutta työmarkkinatuen ostovoima vain viisi prosenttia[36]. Työmarkkinatuki pienentyi myös suhteessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan[37].

Työmarkkinatuessa aiemmin olleen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan tulorajat jätettiin lisäksi tarkistamatta vuosina 2005–2009, vaikka työttömyysturvalaissa oli määräys, jonka mukaan tarveharkinnan tulorajoja pitää muuttaa vastaamaan palkkatason muutosta, jos maan yleinen palkkataso muuttuu olennaisesti.[38].

Työmarkkinatukeen tehtiin vuosia kestäneen poliittisen keskustelun jälkeen vuoden 2012 alussa voimaan astunut kertaluonteinen noin 22 prosentin tasokorotus. Kelan tutkimusosaston mukaan perusturva oli vuonna 2013 silti edelleen pahasti jäljessä yleisistä elinkustannuksista[39].

Työmarkkinatuen tasoon kohdistuvaa kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelan johtava tutkija Yrjö Mattila kertoi vuonna 2013, että osa työmarkkinatuen saajista ei selviydy laskuistaan, eikä kykene hankkimaan itselleen lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mattila suositteli, että työmarkkinatuen määrää nostetaan vähintään kaksinkertaiseksi.[39]

Vuonna 2014 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea huomautti Suomea siitä, että työmarkkinatuen alhainen määrä rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuuksien on oltava vähintään 50 prosenttia maan mediaanitulosta.[9][10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2022. Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos. Taulukko 11 sivulla 37. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content
  2. Työllistymistä edistävät toimenpiteet Kela. Viitattu 2.10.2023.
  3. a b c Kenelle työmarkkinatukea maksetaan?Arkistoitu kopio 21.9.2015. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
  4. a b Työttömyysturvalaki. 30.12.2002/1290. 3 luku, 3 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L3P3
  5. Kuolleita historiallisen paljon Suomessa vuonna 2022 - Tilastokeskus www.stat.fi. 26.1.2023. Viitattu 21.9.2023.
  6. Yrittäjät voivat saada väliaikaista työmarkkinatukea tammi-helmikuulta 2022. https://toimistot.te-palvelut.fi/-/yrittajat-voivat-saada-valiaikaista-tyomarkkinatukea-tammi-helmikuulta-2022-1
  7. Julkinen talous Suhdanne. Viitattu 2.10.2023.
  8. Työmarkkinatuen maksaminen 6.7.2015. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
  9. a b Euroopan neuvostolta sapiskaa Suomelle liian matalasta sosiaaliturvasta Yle Uutiset. 11.2.2015. Viitattu 14.11.2015.
  10. a b European committee of social rights. Decision on the merits. Notification 10. October 2014. Finnish Society of Social Rights v. Finland Complaint No. 88/2012. http://www.coe.int/T/DGHL/Monitoring/SocialCharter/Complaints/CC88Merits_en.pdf
  11. Aktiivimalli kauhistuttaa työelämän kehittäjää: "Eniten huolestuttavat pitkäaikaistyöttömät". Yle Uutiset 3.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10002322
  12. Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
  13. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018. Sivu 20. https://tinyurl.com/ydybddy7
  14. Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia. Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2018. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2498901
  15. Paljonko työmarkkinatukea maksetaan? kela.fi. Viitattu 18.6.2021.
  16. Työttömyysetuuden verotus kela.fi. Viitattu 18.7.2020.
  17. Työmarkkinatuki kela.fi. Viitattu 18.7.2020.
  18. a b c Työmarkkinatuen määrä 7.4.2017 (päivitetty). Kela. Arkistoitu 9.5.2017. Viitattu 21.12.2017.
  19. Omat tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen 1.1.2015. KELA. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  20. Kuntien työmarkkinatuen rahoitus 20.10.2014. KELA. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  21. Työmarkkinatuen tarveharkinta kela.fi. Viitattu 18.7.2020.
  22. Alle 25-vuotiaat ilman tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta TE-palvelut. Viitattu 10.4.2016.
  23. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2014. 19.12.2013. http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mHBZ5fHNro4S/content/muutoksia-kelan-etuuksiin-vuonna-2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. Puolison tulot eivät jatkossa vaikuta työmarkkinatukeen 19.12.2012. Kela. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 10.4.2016.
  25. Vanhempien tulot vaikuttavat 1.1.2016. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
  26. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/301210124937ML?OpenDocument (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. a b c http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/130608120334ML (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2.4.2013
  28. Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen poistuu 27.12.2012 13:30. Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 12.4.2013. Viitattu 2.4.2013.
  29. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/130608120334ML (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.10.2011
  30. Aktiivimalli - TE-palvelut toimistot.te-palvelut.fi. Viitattu 9.1.2018.
  31. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TY%C3%96_2015_001_web_06032015.pdf?sequence=3
  32. Etuuksien ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämisen monimutkaisuus on haaste nykyisessä sosiaaliturvassa Tutkimusblogi. 16.12.2020. Viitattu 10.2.2021.
  33. Asumistuki vähentää tehokkaasti pienituloisten asumismenoja. Kela tiedottaa 6.7.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 25 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta ja työttömyysturvalain 22 ja 24 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. HE 88/1996. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960088
  35. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Voimaantulo 1.1.1998.
  36. Perusturva laahaa perässä. Kela tiedottaa 23.11.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. Joonas Rahkola: Myyttejä perusturvasta. SAK 17.11.2010
  38. Laiton tarveharkinta 24.10.2010. Heikki Hiilamo, Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori. (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. a b Tutkija: Työmarkkinatuki tuplattava Kotimaa Julkaistu 06.03.2013. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija-tyomarkkinatuki-tuplattava/1912474#gs.YurGBfM (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]