Suomalaiset

Wikipedia
Ohjattu sivulta Suomalainen
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”suomalainen” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Suomalaiset
Mikael Agricola by Albert Edelfelt.jpgAleksis Kivi.jpgSibélius 1889-90.gifUrho Kaleva Kekkonen.jpgMinna Canth.jpgElias Lönnrot portrait.jpg
Mikael AgricolaAleksis KiviJean Sibelius
Urho KekkonenMinna CanthElias Lönnrot
Kokonaismäärä 6.5 miljoonaa.
Asuinalue Suomen lippu Suomi (5 436 678)[1]
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat (700 000)[2]
Ruotsin lippu Ruotsi (446 000)[3]
Kanadan lippu Kanada (140 000)[4]
Venäjän lippu Venäjä (34 050)[5]
Norjan lippu Norja (15 000)[6]
Viron lippu Viro (13 000)[7]
Uskonto (uskonnot) luterilaisuus ja ortodoksisuus[8]

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa. Pääosa suomalaisista asuu Suomessa, jossa he muodostavat maan pääväestön. Suomalaisilla voidaan tarkoittaa myös kaikkia Suomen kansalaisia äidinkielestä riippumatta. Suomalaista syntyperää olevia asuu myös Suomen ulkopuolella. Huomattavimmat ulkosuomalaisten ryhmät ovat siirtolaisiksi lähteneet amerikansuomalaiset ja ruotsinsuomalaiset.[9][10][11]

Suomalaisten historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen historia

Suomalaisten esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen asutus ja pääryhmien alueet noin vuonna 1150.

Suomen kielen ja suomalaisten esivanhempien alkuperästä ei ole päästy yksimielisyyteen ja ”alkuperä” onkin tässä suhteessa pitkälti määritelmäkysymys. 1980-luvulta lähtien on arveltu, että suomen kielen esimuotoja puhuttiin Suomessa ja sen lähialueilla jo kivikaudella. Usein esitetyn teorian mukaan näin olisi ollut viimeistään kampakeramiikan aikana, jolloin suomalais-ugrilaisia kieliä olisi puhuttu hyvin laajalla alueella Veikseliltä Uralille.[12] 1990-luvulla esitettiin myös, että ensimmäiset suomalais-ugrilaisten kielten esimuodon puhujat olisivat tulleet Suomen alueelle jo ensimmäisten asukkaiden joukossa 10 900 vuotta sitten Baltian alueelta Kundan kulttuurin piiristä.[13] Viime aikoina on kuitenkin noussut esiin näkemys, jonka mukaan suomalais-ugrilaisten kielten esimuoto, uralilainen kantakieli, olisi alkanut levitä alkukodistaan Kama-joen varsilta vasta pronssikauden alussa.[14][15]

Suomalaiset Ruotsin ajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Turun akatemiassa heräsi erityisesti Henrik Gabriel Porthanin, ”Suomen historian isän”, vaikutuksesta entistä vakavampi mielenkiinto Suomen historiaa ja suomalaista kansanrunoutta kohtaan. Historioitsija Juha Mannisen mukaan Porthan toimi myöhemmin 1800-luvulla J. V. Snellmanin ajaman ”kansallisen heräämisen” innoittajana.[16]

Suomalaiset Venäjän ajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka 1700-luvun puolessavälissä oli syntynyt käsite suomalaisista omana kieli- ja kulttuuriryhmänä, varsinainen suomalainen identiteetti syntyi suomalaiskansallisen liikkeen myötä 1800-luvulla, jolloin syntyi myös suomalainen kansallisuusaate.[17] Varsinkin 1900-luvun alun menestys urheilukilpailuissa oli merkityksellistä suomalaisen kansallistunnon kannalta.[18]

Eräitä suomenkielisiä ryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akseli Gallen-Kallela, Aino-taru, 1891.

Suomen sisällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkosuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ulkosuomalainen

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väestön Ennakkotilasto Tilastokeskus. Viitattu 28.7.2013.
  2. http://www.census.gov/prod/2004pubs/c2kbr-35.pdf
  3. Ethmologue report for language code: fin Ethnologue – Languages of the World. Viitattu 17.3.2010. (englanniksi)
  4. [1]
  5. Venäjän väestönlaskenta 2002 Viitattu 27.4.2010. (englanniksi)
  6. St.meld. nr. 15 (2000-2001) " http://odin.dep.no/krd/norsk/dok/regpubl/stmeld/016001-040003/hov005-bn.html Om nasjonale minoriteter i Norge
  7. Population Statistics, Ministry for Foreign Affairs of Estonia, 2007
  8. Alle 80 prosenttia kuuluu kirkkoon 4.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 4.1.2009.
  9. Hakusana suomalaiset teoksessa Suomi-facta. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27147-0.
  10. Hakusana suomalaiset teoksessa Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-4478-8.
  11. Tietosanakirja. Mitä – missä – milloin. 3. uudistettu laitos. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11669-X.
  12. Tietoa Suomen esihistoriasta: Kampakeraaminen kulttuuri Helsinki: Museovirasto. Viitattu 27.4.2010.
  13. Vahtola, Jouko: Suomen historia: Jääkaudesta Euroopan unioniin, s. 10. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-17397-9.
  14. Kallio, Petri: Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa. Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja, 2006, nro 1/2006. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 27.4.2010.
  15. Häkkinen, Jaakko: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja, 2009, nro 92, s. 11–56. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 14.9.2009.
  16. Lindgren, Klaus: Miten kaukaa suomalaista nationalismia onkaan haettava? 26.10.2000. Agricola. Viitattu 27.4.2010.
  17. Nygård, Toivo: Suomalaisuuden historian kiinnekohtia Tiivistelmä luennosta Jyväskylässä 20.9.1999. Jyväskylä: Finnica. Viitattu 27.4.2010.
  18. Kokkonen, Jouko: Kansakunta kilpasilla: Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Bibliotheca historica 119. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-036-3.