Saksansuomalaiset
| Saksansuomalaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | 17 465 |
| Kielet | suomi, saksa |
| Uskonnot | luterilaisuus |
| Sukulaiskansat | muut suomalaiset |
Saksansuomalaiset ovat äidinkielenään suomen kieltä puhuvia Saksan asukkaita, jotka etnisesti ovat suomalaisia. Heitä oli vuonna 2017 yhteensä 17 465.[1]
Yhteydet Suomesta Saksaan ovat olleet kiinteät jo ainakin keskiajalta alkaen. Tuolta ajalta ei tiedetä, kuinka paljon suomalaisia suuntasi Saksaan, mutta oletettavasti määrät ovat olleet hyvin vähäisiä. Muutamat suomalaiset lienevät liikkuneet jo tuolloin saksalaisalueella, lähinnä Pohjois-Saksan hansakaupungeissa. 1500-luvulla saksalaisten ja suomalaisten suhteet kiinteytyivät entisestään, kun luterilaisuus vakiinnutti asemansa Pohjoismaissa. Tunnetuin 1500-luvun väliaikaisesti Saksassa asuneista suomalaisista lienee Mikael Agricola, joka opiskeli noin kolme vuotta Wittenbergissä. Tämä ensimmäistä Saksaan muuttaneiden suomalaisten aaltoa voidaan kutsua individualistisen muuton ajaksi, ja se kesti aina 1960-luvulle saakka.[1]
Toista jaksoa on nimitetty naisvaltaisen muuton ajaksi, kolmatta vakiintumisen ajaksi ja neljättä Euroopan unionin ajaksi. Toisessa vaiheessa 1960–1970-luvuilla muuttajat olivat etupäässä hyvin koulutettuja naisia, joilla ei ollut alun perin tarkoituksena jäädä maahan, mutta monet heistä jäivät avioliiton solmittuaan. Tänä aikana saksansuomalaisten määrä kasvoi tasaisesti. Toisen vaiheen aikana alkoi myös suomalainen yhdistystoiminta. Suomalaisuuden vaalimiseksi perustettiin suomalaisia seurakuntia ja Suomi-kouluja. Kolmas vaihe (vuodet 1980–1995) oli vakiintumisen aikaa. Saksansuomalaisten määrä pysytteli noin 9 000–10 000 siirtolaisen välillä. Luvuissa ovat mukana vain Saksan Liittotasavallassa asuneet Suomen kansalaiset, sillä Saksan Demokraattisesta Tasavallasta ei ole saatavana tilastoja. Itä-Saksassa lienee ollut vain muutamia kymmeniä suomalaissiirtolaisia. Euroopan unionin aikana saksansuomalaisten määrä on jonkin verran noussut. Vuonna 1995 saksansuomalaisia oli tilastojen mukaan 11 156 ja kymmenen vuotta myöhemmin 12 901. Uutena piirteenä Euroopan unionin aikana on ollut, että siirtolaisissa on enemmän perheitä, jotka tulevat maahan työkomennukselle. Tilastojen mukaan huippuvuosi oli 2017, jolloin Suomen kansalaisia oli rekisteröityinä Saksassa 17 465.[1] Yksittäisistä kaupungeista suomalaisia asuu eniten pääkaupungissa Berliinissä, jossa Suomen kansalaisia asui vuoden 2018 lopussa noin 2 750.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Imppola, Leila: ”Suomi sydämessä” Saksansuomalaisten Suomi-koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa käsityksiä Suomesta, suomen kielestä ja Suomi-koulusta. Jyväskylän yliopisto, 2020.
- ↑ Finnisches Leben in Deutschland Botschaft von Finnland, Berlin. Viitattu 23.10.2021.