Tšuudit

Kartta kielten levinneisyydestä 1000 -luvulla. "Tšuudit" "Chudes" on merkitty keltaisella vasempaan yläkulmaan. Toinen itämerensuomalainen ryhmä vepsäläiset "Vepses" on merkitty erikseen. Vepsäläiset luettiin hieman kartan ajankohtaa myöhemmin (taipaleentakaisiksi) tsuudeksi. (Katso tämä artikkeli)

Tšuudi eli tshuudi tai tsuudi on

• 1) venäläisissä kronikoissa, kansanperinteessä ja kansanlauluissa sekä saamelaisessa, komilaisessa ja udmurttien kansanperinteessä esiintyvä kadonnut tarunomainen kansa, joka ainakin osaksi on asunut Pohjois-Venäjällä.

• 2) Arkeologiassa ja historiantutkimuksessa eräistä kadonneista itämerensuomalaisista väestöistä käytetty nimi (mm. ns. Olhavan tšuudit ja taipaleentakaiset tšuudit)

• 3) Kansallisuudennimi, jolla ovat itseään kutsuneet eräät vepsäläisten ja pohjoisvenäläisten ryhmät ja jota venäläiset ovat käyttäneet myös virolaisista ja yleisnimityksenä kaikista itämerensuomalaisista kansoista.

• 4) Kansallisuusnimi, jonka Venäjän federaatio otti uudelleen käyttöön vuonna 2002 (koodi № 351). Tšuudeiksi rekisteröityi pieniä kyläyhteisöjä Pinega-joen seuduilla Arkangelin alueella.

Tšuudien ryhmiä

Taipaleentakaisilla tšuudeilla on luultavasti viitattu Pohjois-Venäjällä asuneisiin itämerensuomalaisiin kansoihin, joita skandinaavissa saagoissa on kutsuttu bjarmeiksi. Taipaleentakaisella on viitattu siihen, ettei ryhmän luo päässyt Pohjois- Venäjää halkovia jokireittejä pitkin, vaan piti kulkea maitse taivalta pitkin. Vesireitit olivat tärkein liikkumisväylä, ja taival koettiin esteeksi. Kronikat erottavat erityisesti merisuomalaiset muista suomalaisista nimityksellä thud pomorskuju. Vielä 1900-luvulla Arkangelin alueella asui ihmisiä, jotka ilmoittivat olevansa tšuudeja, vaikka kielellisesti puhuivatkin venäjää. . Olhavan tšuudit taas asuivat Laatokan etelärannalla.

Tarujen tšuudit

Venäläisissä taruissa tšuudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi tšuudien yleinen kuvaus oli valkosilmäinen, mikä tarkoittaa vaaleita silmiä. Tshud-nimityksen on väitetty tarkoittaneen alkuperäisessä kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi tshudnyi eli ihmeellinen, erinomainen, mainio ja ihastuttava. Todennäköisesti tšuudit-sana on kuitenkin itäslaavilainen väännös "kansaa" tarkoittavasta germaanisesta sanasta (*thiudos)^lähde?.

Venäläiset surumieliset kansanlaulut muistavat tšuudien tuhoa venäläisten vallatessa heidän maitaan. Tšuudikaupungin jouduttua hyökätyksi tšuudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heitä ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi. Tšuudien kotiseudun jouduttua hyökkäyksen kohteeksi tieto venäläisten julmuuksista levisi. Tällöin tšuudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat päälleen. Kuoppia, joihin liittyy tällaisia tarinoita löytyy eri puolilta Pohjois-Venäjää. (Vertaa tätä suomalaisen kansanperinteen aarnihautoihin.) Näiden tarujen tšuudien uskotaan kadonneen maan päältä, mutta heidän kerrotaan yhä asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotieläinten ja arvometallien kanssa.

Jenisei-joen muinaisia hopeakaivoksia kutsutaan nimellä tshuudilaiset kaivokset.

Venäjän perustamisesta kertovassa kronikassa tšuudit mainitaan yhdessä slaavien ja viikinkien kanssa Venäjän perustajiksi. Itämerensuomalaisista varsinkin vepsäläisille sukua olevat kansat ovat asuneet nyky-Venäjälle merkittävillä alueilla, ja ovat siten voineet olla tärkeä tekijä muinaisella Venäjällä.

Tšuudit venäläisen perinteen ulkopuolella

Muillakin kansoilla Skandinaviasta Uralille on ollut tsuudeista kertovaa kansanperinnettä. Saamelaiset tuntevat tšuudit ryöstäjinä ja vieraina. Komeille tšuudi on merkinnyt eri asioita; muinaista komilaista sankaria, pakanaa, maahisen kaltaista olentoa, vierasta tai ryöstäjää.

Lähteet

• Martti Haavio: Bjarmien vallan nousu ja tuho. Historiaa ja runoutta.(1965)
• Janne Saarikivi: Substrata Uralica (2006)

Aiheesta muualla

• Istorija Gosudarstva Rossijskogo-teoksen Internet-versio