Võrolaiset
|
|
||||
|---|---|---|---|---|
 Võrolaisten lippu. |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | võro, viro | |||
| Uskonnot | luterilaisuus | |||
| Sukulaiskansat | itämerensuomalaiset kansat | |||
Võrolaiset ovat võron kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa Viron Võrumaan, Põlvamaan ja Tartumaan maakunnissa, eli niin sanotulla Võromaan alueella. Võron instituutin arvion mukaan võroja on noin 70 000. Setukaiset puhuvat võron kielen murretta, mutta heidät luokitellaan omaksi kansakseen. Võrolaiset mieltävät itsensä yleensä virolaisiksi võrolaisuuden ohella.[1]
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Võrolaiset ja võro lähtivät kehittymään omaan suuntaansa Viroa hallitseneiden maiden tekemien hallintorajojen takia. Viro oli pitkään jaettu pohjoiseksi Vironmaaksi ja eteläiseksi Liivinmaaksi. Viron kielestä kehittyi keski-ajalla kaksi kirjakieltä, joita kutsuttiin Tallinnan- ja Tarton kirjakieliksi. Molempia kirjakieliä käytettiin laajasti aina 1700-luvulle saakka, jolloin Tallinnan kirjakieli pääsi etualalle. Lopullisesti Tarton kirjakieli jäi pois käytöstä 1900-luvun alussa. Yhtenäistä võron kirjakieltä ei tämän jälkeen ole ollut. Võrolainen kulttuuri ja kieli koko nousukauden 1980-luvun loppupuolella. Nousukaudella võrolaiset kirjailijat Madis Kõiv ja Aivo Lõhmus tekivät võronkielistä näytelmää ja Kauksi Ülle julkaisi võrolaisia runoja. Vuonna 1987 aloitettiin võrolaisten ja setukaisten yhteisiä lastenkouluja, joissa lapsille opetetaan võron kieltä sekä võrolaista kansanperinnettä. Vuodesta 1989 on järjestetty samaten setukaisille ja võrolaisille yhteisiä kesäseminaareja, joita on järjestetty eri puolilla Võro- ja Setomaata.[2]
Kulttuuri[muokkaa]
Kieli[muokkaa]
Võrolaisen kulttuurin tärkeimpiä piirteitä on võron kieli. Võron kielen ongelmana on ollut yleisesti hyväksytyn kirjakielen puute. Kirjakielestä on tehty ehdotuksia, mutta sen arvostelijoiden mukaan eri murteiden puhujat eivät ymmärrä sitä.[1] Võron kielisellä Uma Leht-lehdellä on 30 000 lukijaa[3]. Ehkä tunnetuimpia võronkielisiä kirjailioita on Margus Konnula, joka on tunnettu erityisesti runoistaan[2].
Pukeutuminen[muokkaa]
Perinteiset võrolaiset puvut valmistetaan villasta tai pellavakankaasta. Vaikutteita võrolaisten pukeutumiseen on tullut Venäjältä ja Latviasta. Vaikutteet eivät kuitenkaan olleet niin voimakkaita, että võrolainen pukeutuminen olisi muistuttanut merkittävästi latvialaisten tai virolaisten pukeutumista.[4]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ a b c Hannu Oittinen: Võrolaiset ja Võromaa Etelä-Viro -luentosarja. Tuglas-seura. Viitattu 22.10.2010.
- ↑ a b Tapio Mäkeläinen: Viro - Kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa, s. 43-47. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-2936-5.
- ↑ Evar Saar: Võru keel Võru Instituut. Viitattu 22.10.2010. (viroksi)
- ↑ Reet Piiri: Võrumaa rahvarõivad Võru Instituut. Viitattu 22.10.2010. (viroksi)
