Nenetsit
| nenetsit | |
|---|---|
| Nenetsiperhe | |
| Kokonaismäärä | 41 000 |
| Asuinalue | Venäjä (Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Komi) |
| Kieli (kielet) | nenetsi, venäjä |
| Uskonto (uskonnot) | ortodoksisuus, šamanismi |
Nenetsit (ven. Ненцы, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaaan kuuluvilla Jamalin- ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa. He ovat Venäjän Arktiksen suurin alkuperäiskansa, vuoden 2002 väestönlaskennassa heidän määränsä Venäjällä oli 41 302. Nenetseistä noin 26 000 puhuu äidinkielenään nenetsin kieltä, joka kuuluu samojedilaisiin kieliin.
Nenetsit jakautuvat kahteen ryhmään: pohjoisessa asuviin tundranenetseihin ja metsänenetseihin. Kolmas ryhmä, komilaistuneet nenetsit ovat sulautuneet ižmalaisiin. Selvästi suurin ryhmä ovat tundranenetsit, metsänenetsejä on vain noin tuhat Uralin itäpuolella. Tundralla hallitseva elinkeino on poronhoito. Paimennusalue ulottuu metsävyöhykkeeltä meren rantaan vuodenajan mukaan. Muita merkittäviä elinkeinoja ovat metsästys ja jokivarsien metsänenetseillä kalastus. Osa nenetseistä työskentelee kylissä opettajina ja lämmittäjinä tai on ilman työpaikkaa.
Muiden Siperian luonnonkansojen tavoin nenetsien perinteistä elämänmuotoa uhkaavat öljy- ja kaasuteollisuus, joka vie runsaasti laidun- ja metsästysalueita sekä kalavesiä.
Nenetsien elämää ovat dokumenteissaan kuvanneet Anastasia Lapsui ja Markku Lehmuskallio.
Sivulta puuttuu