Öljyntuotanto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Öljynporauslautta Pohjanmerellä.

Öljyntuotanto tapahtuu perinteisesti poraamalla reikiä maankuoren läpi ja nostamalla raakaöljyä maan pinnalle. Nykyisin yhä vaikeammissa paikoissa tapahtuvaan öljyntuotantoon, -poraukseen ja -etsintään käytetään kehittynyttä teknologiaa ja geologista osaamista sekä erilaisia tekniikoita, kuten vesiruiskutusta sekundaarituotannossa, visualisaatioita tuottavia kolmi- ja neliulotteisia seismisiä menetelmiä, reservien mallintamista ja haarautuvia horisontaalisia kaivoja. Öljyntuotanto on pitkälti keskittynyt rajatuille maantieteellisille alueille, joista merkittävin on Lähi-itä. Viime vuosina on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota epätavanomaiseen öljyyn, joka vaatii aiemmasta poikkeavia tuotantomenetelmiä. Suurin epätavanomaisen öljyn käytössä oleva lähde on öljyhiekka.

Öljyntuotanto sijoittuu yleensä öljykentälle maalla. Merellä öljyä porataan öljynporauslautoilla. Poraustorniin kiinnitetyn onton teräsputken ja timantti- tai kovametalliterän avulla porattavan reiän syvyys on tyypillisesti nykyisin muutamasta sadasta metristä kymmeneen kilometriin. Öljylähteestä pumpattu raakaöljy käsitellään öljynjalostamossa, joka voi tuottaa esimerkiksi bensiiniä ja dieselöljyä muiden tisleiden lisäksi.

Öljyntuotanto ja esiintymien etsintä on kallista, riskialtista ja aikaa vievää, minkä takia siitä vastaavat usein suuret öljy-yhtiöt tai öljyntuottajamaat yhteistyössä erikoistuneiden yritysten kanssa. Viive esiintymän löydöstä ja koeporauksista sen hyödyntämisen aloittamiseen on normaalisti yli viisi vuotta. Barreleissa mitattaviin tuotantomääriin voivat vaikuttaa esimerkiksi luonnonkatastrofit, taantumat, lakot ja pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit.

Öljyhuippu koskee maailmanlaajuisen öljyntuotantohuipun ajankohdan ennustamista. Öljyntuotannon määrä voi vaikuttaa kansantalouksien kehitykseen, ja saatavuusongelmien seurauksena on historian aikana syntynyt useita öljykriisejä.

Öljyntuottajamaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljyntuottajamaat. Sinisellä OPECin jäsenmaat.

Öljyä tuottaa Aasiassa Jemen, Kiina, Syyria, Kazakstan ja Venäjä sekä Persianlahtea ympäröivistä maista Arabiemiirikunnat, Bahrain, Iran, Irak, Kuwait, Oman, Qatar ja Saudi-Arabia. Afrikan maista öljyä tuottaa Algeria, Libya, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea ja Sudan. Etelä-Amerikasta öljyä tuottavat Argentiina, Barbados, Bolivia, Brasilia, Chile, Kolumbia, Kuuba, Ecuador, Guatemala, Peru, Suriname, Trinidad ja Tobago sekä Venezuela. Euroopasta öljyä tuottavat Bulgaria ja Romania sekä Pohjanmeren rantavaltioista Norja, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Pohjois-Amerikasta öljyä tuottavat Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat.

IEA:n mukaan 10 maata tuottivat yli 60 % maailman öljyntuotannosta vuonna 2009. Maat olivat: Venäjä 494 Mt (13 %), Saudi-Arabia 452 Mt (12 %), Yhdysvallat 320 Mt (8 %), Iran 206 Mt (5 %), Kiina 194 Mt (5 %), Kanada 152 Mt (4 %), Meksiko 146 Mt (4 %), Venezuela 126 Mt (3 %), Kuwait 124 Mt (3 %) ja Arabiemiraatit 120 Mt (3 %).[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]