Geoterminen energia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geoterminen voimala Islannissa

Geoterminen energia tai geoterminen lämpö eli maansisäinen energia tai maansisäinen lämpö, on maankuoreen johtuvaa energiaa, joka syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena[1]. Tätä energiaa voidaan hyödyntää sähkön tuotannossa ja lämmityksessä. Geoterminen energia on vain osittain sama asia kuin maalämpö. Ydinenergian kanssa, geoterminen energia muodostaa ainoat sähköntuottokeinot, jotka eivät perustu aurinkoon.

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geotermistä energiaa hyödynnetään primäärillä tavalla käyttämällä luonnostaan pintaan kuumiin lähteisiin kulkeutuvaa höyryä ja kuumaa vettä tai keinotekoisesti tekemällä kallioon kanava, jota voidaan käyttää sinne johdettavan veden kuumentamiseen. Syntyvä höyry johdetaan turbiiniin sähkön tuottamiseksi. Geotermistä energiaa voidaan käyttää suoraan lämmityksessä johtamalla kuumennettu vesi kaukolämpöverkostoon. Pariisissa on hyödynnetty geotermista energiaa 1970-luvulta alkaen kaukolämpöverkossa, pumppaamalla 55–75 °C vettä 1 500–2 000 metrin syvyydestä suoraan yli 100 000:lle asunnolle.[2][3]

Suomessa geotermistä energiaa on kuitenkin käytössä sekundäärisesti maalämpöpumppujen kautta, tilanteessa jolloin pumppu saa energiansa syvästä porakaivosta. Suomen oloissa geotermisen lämmön vaikutus alkaa näkyä keskimäärin kymmenestä metristä alaspäin. Ruotsin Skånessa pumpataan lämpöpumpuille jo noin 20-asteista vettä 800 metrin syvyydestä. Teholtaan 20 MW:n voimalaitos tuottaa näin noin 40 prosenttia Lundin taajaman kaukolämmön tarpeesta.[4]

Geoterminen energia on lähes saasteetonta, mutta sitä käytetään tällä hetkellä lähinnä vain tuliperäisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa primäärinen geoterminen energia ei ole käytössä, mutta Islannissa sitä käytetään runsaasti. Reykjavíkin asunnoista noin 95 prosenttia lämmitetään geotermisen lämmön avulla.

2006 vuoden MITin raportti geotermisestä energiasta kertoi, että 13 000 zetajoulea energiaa on tällä hetkellä saatavilla maassa, josta 2 000 ZJ:a voidaan ottaa käyttöön parannetulla teknologialla. Kaikkien maapallon valtioiden yhteinen energian kulutus on noin 0,5 zetajoulea, joten tällä metodilla ihmisten energian käyttö pystyttäisiin turvaamaan seuraavat 4000 vuotta. Maan lämmöntuotanto uusiutuu jatkuvasti, eli tämä energian muoto on käytännössä rajaton.[5]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geotermistä sähköä tuotetaan jo 24 maassa ja geotermisiä lämpövoimaloita löytyy 70 eri maasta, esimerkiksi Ruotsista. Yhdysvallat, Filippiinit, Meksiko, Indonesia ja Italia ovat johtavia geotermisen voiman käytössä. Geotermisiä lämpöpumppuja valmistetaan useissa Euroopan maissa, joista johtavia ovat Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Ranska. Geotermistä voimaa oli (2013) yhteensä 11,7 GW, josta nousua edellisvuodesta 348 MW (3,1 %).[6] Yhdysvalloissa tehtiin sopimus yli 500 MW:n arvosta uusia voimaloita (2005). Geotermiset lämpöpumput mukaan lukien geotermistä lämpöä käytetään yli 100 GW.[7][5]

Geotermisen lämmön esiintymisalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Geoterminen energia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Energia nostaa Islannin; Kauppapolitiikka, UM, 27.9.2011
  2. Geothermal energy, Paris, France
  3. www.city-instruments.eu, Paris, France
  4. Geothermal energy, Lund, Sweden Energie-Cités association, 2002
  5. a b Tester, Jefferson W. (Massachusetts Institute of Technology) et al (2006). The Future of Geothermal Energy – Impact of Enhanced Geothermal Systems (EGS) on the United States in the 21st Century (14MB PDF), Idaho Falls: Idaho National Laboratory. ISBN 0-615-13438-6. Viitattu 2007-02-07. 
  6. Geothermal capacity, viitattu 18.8.2014
  7. 2005: Record year for investments in renewable energy REN21Renewables Global Status Report 2006 Update”, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]