Nenetsi

Nenetsi
Oma nimi	ненэцяʼ вада
Muu nimi	jurakki, jurakkisamojedi
Tiedot
Alue	Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Taimyr
Virallinen kieli	Nenetsia
Puhujia	31 000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	samojedikielet pohjoissamojedikielet
Kielikoodit
ISO 639-1	-
ISO 639-2	mis (luokittelemattomat kielet)
ISO 639-3	yrk
Ohje

Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli. Se kuuluu samojedikielten pohjoissamojedilaiseen ryhmään. Muita pohjoissamojedilaisia kieliä ovat enetsi, juratsi ja nganasani.

Nenetsiä puhuu vuoden 1989 tilaston mukaan 27 273 ihmistä, joista 26 730 puhujalla se on äidinkieli ja 543 puhujalla toinen kieli. Vuoden 2002 väestölaskennan mukaan nenetsin taitoisia oli yhteensä 31 311 (sekä ensimmäisenä että toisena kielenä puhuvat). Nenetsiä puhutaan pääasiassa Pohjois-Venäjällä Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiassa, Taimyrissa sekä Kuolan niemimaan itäosassa. Kieli jakautuu tundra- ja metsänenetsiin. Muotojen keskinäinen ymmärrettävyys ei ole suurta.

Nenetsillä on kirjakieli, ja nenetsiksi on myös ilmestynyt jonkin verran kaunokirjallisuutta. Ensimmäinen nenetsinkielinen runoilija oli Tyko Vylko, jonka ensimmäiset runot syntyivät vuosina 1913-14.

Kirjaimet ja äänteet

Kirjaimet

Nenetsiä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Aakkosto on sama kuin venäjässä, mutta siinä on kolme lisäkirjainta.

А а	Б б	В в	Г г	Д д	Е е	Ё ё	Ж ж
З з	И и	Й й	К к	Л л	М м	Н н	Ӈ ӈ
О о	П п	Р р	С с	Т т	У у	Ф ф	Х х
Ц ц	Ч ч	Ш ш	Щ щ	Ъ ъ	Ы ы	Ь ь	Э э
Ю ю	Я я	ʼ	ˮ

Äänteet

Nenetsissä on 32 konsonanttia. Liudentuneet konsonantit (joita esiintyy myös mm. savon ja karjalan murteissa) merkitään alla olevassa taulukossa heittomerkillä.

Konsonantit

Soinnittomat klusiilit	k	k̕	p	ṕ	t	t̕
Soinnilliset klusiilit	g	g̕	b	b́	d	d̕
Suhuäänteet	s	ś	ʒ	ʒ́	ʦ	ʦ́
Nasaalit	m	ḿ	n	ń	ŋ
Lateraalit ja tremulantit	l	ĺ	r	ŕ
Muut äänteet	h	h́	w	j	'

Vokaalit Nenetsissä on seitsemän vokaaliäännettä. Pitkiä vokaaleja tai diftongeja ei ole.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija: Samojedit. Teoksessa Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 302-317. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.

Aiheesta muualla

Nenetsinkielinen Wikipedia hautomossa

• Nenetsi - venäjä - englanti -sanasto
• Metsänenetsit - Metsaneenetsid - Les Nenets des forêts
• tundranenetsi (englanniksi)
• metsänenetsi (englanniksi)

Uralilaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet: inkeroinen | karjala (aunuksenkarjala, lyydi, varsinaiskarjala) | liivi | suomi (kveeni, meänkieli) | vatja | vepsä | viro (võro)
Saamelaiskielet --- Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame | luulajansaame | piitimensaame | pohjoissaame | uumajansaame --- Itäsaamelaiset kielet: akkalansaame | inarinsaame | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | turjansaame
Mordvalaiset kielet: ersä | mokša
Mari (niittymari, vuorimari)
Permiläiset kielet: komi (komipermjakki) | udmurtti
Hanti
Mansi
Unkari
Samojedikielet --- Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani --- Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matori | selkuppi

• 
  

Luokittelemattomia kieliä: merja | meštšera | muroma

• 
  

Kiisteltyjä ryhmittelyjä
Suomalais-ugrilaiset kielet | Suomalais-permiläiset kielet | Suomalais-volgalaiset kielet | Volgalaiset kielet | Suomalais-saamelaiset kielet | Ugrilaiset kielet | Obinugrilaiset kielet