Tjumenin alue
| Tjumenin alue Тюменская область |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
_-_Tyumen_Oblast.svg) Tjumenin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 14. elokuuta 1944 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Tjumen (581 907 as.)[1] |
| – suurin kaupunki | Tjumen |
| – kuvernööri | Vladimir Jakušev (Владимир Якушев) |
| Pinta-ala |
161 800 km², tai |
| Väkiluku (2010) ([1]) |
1 340 608, tai |
| – väestötiheys | 2,9 (sis. Hanti-Mansia ja Jamalin Nenetsia) as./km² |
| Kielet | venäjä (osassa alueesta: hanti, mansi, nenetsi) |
| BKT (2010) |
544 890,4 milj. RUB, tai |
| – asukasta kohti |
406 450 RUB, noin 9 957 EUR[3], tai |
| Aikavyöhyke | UTC+5 (MSK+2) |
| Symbolit | |
| – lippu | Tjumenin alueen lippu |
| – vaakuna | Tjumenin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 72 |
| – ISO 3166 | RU-TYU |
| admtyumen.ru | |
Tjumenin alue (ven. Тюме́нская о́бласть, Tjumenskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva liittovaltiosubjekti Länsi-Siperiassa Aasiassa.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tjumenin alueen ydinosa rajoittuu pohjoisessa Hanti-Mansiaan, idässä Tomskin ja Omskin alueisiin, etelässä Kazakstaniin, lounaassa Kurganin alueeseen ja lännessä Sverdlovskin alueeseen. Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomiset piirikunnat kuuluvat osana Tjumenin alueeseen, mutta toisaalta ovat myös itse liittovaltiosubjekteja. Ne kattavat lähes 90 prosenttia alueen kokonaispinta-alasta. Etelä–pohjois-suunnassa Tjumenin alue ulottuu koko Venäjän halki Kazakstanin rajalta Pohjoiselle jäämerelle.[4]
Tjumenin alue kuuluu Länsi-Siperian alankoon. Alueen merkittävimmät joet ovat Obin vesistöön kuuluvat Irtyš ja Išim.[4]
Luonnonsuojelualueista merkittävimmät ovat alueen länsiosissa sijaitsevat Tjumenski ja Beloozerovski.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue siirtyi Siperian kaanikunnalta Moskovan Venäjän valtapiiriin 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alkupuolen aikana Stroganovien kauppiassuvun rahoittaman kasakkajoukon valloittamana. Siperian kaanikunnan mogulikaani Kutšumin joukot olivat tätä ennen tehneet useita hyökkäyksiä kauppiassuvun tsaari Iivana IV:n luvalla hallitsemille Permin seuduille. Kauppiassuvun määräyksestä kasakkapäällikkö Jermak Timofejevitš sotilaineen (840 sotamiestä ja 3 pappia) siirtyi vuonna 1582 Uralin yli. Paria kuukautta myöhemmin tämä kanuunoin ja musketein varustautunut sotajoukko löi nopeasti Kutšumin jousipyssyjoukot Siperian kaanikunnan pääkaupungissa Iskerissä. Tämä myös nimillä Kašlyk eli Sibir tunnettu pääkaupunki Irtyšin varrella nykyisen Tobolskin lähellä miehitettiin samana iltana.[6]
Hanti-Mansian alue oli osa Pietari Suuren vuonna 1708 perustamaa laajaa Siperian kuvernementtiä.[7]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tjumenin alueen (vain eteläinen ydinalue) asukasluku oli 1 340 608 (2010) ja asukastiheys 8,3 as./km². Alueen suurin kaupunki on Tjumen (581 907 as.). Muita kaupunkeja ovat Tobolsk (99 694 as.), Išim (65 243 as.), Jalutorovsk (36 493 as.) ja Zabodoukovsk (25 647 as).[1]
Tjumenin ydinalueen pohjoispuolella sijaitsevat Hanti-Mansia (1 532 243 as.) ja Jamalin Nenetsia (522 904 as.) mukaan lukien Tjumenin alueen asukasluku oli 3 395 755 ja asukastiheys 2,9 as./km² (2010).[1]
Kansallisuusjakauma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- venäläisiä noin 71 % (noin 2,2 miljoonaa)
- ukrainalaisia 8 % (260 000)
- tataareja 7 % (227 000)
- valkovenäläisiä 1,5 % (49 000)
- baškiireja 1,3 % (41 000)
- tšuvasseja 1 % (31 000)
- saksalaisia 0,9 % (29 000)
- azereita 0,6 % (20 000)
- moldovalaisia 0,6 % (18 000)
- kazakkeja 0,5 % (16 000)
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tjumenin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Tjumen. Tjumenin alueeseen kuuluvat myös alueen pohjoispuolella sijaitsevat Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomiset piirikunnat, mutta ne ovat myös suoraan Venäjän federaation alueita (subjekteja) eli federaation hallinnossa ne ovat tasavertaisia Tjumenin alueen kanssa.
Tjumenin alueen ydinosa jakautuu aluehallinnollisesti 5 kaupunkipiiriin (Tjumen, Tobolsk, Išim, Jalutorovsk ja Zabodoukovsk) ja 22 piiriin.
Laajempi Tjumenin alue on puolestaan jaettu 20 kaupunkipiiriin ja 37 piiriin. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma. Kuvernöörinä toimii Sergei Sobjanin.lähde?
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, metallinjalostus-, kemian-, metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi on öljyntuotantoa. Alueen maatalous tuottaa viljaa, pellavaa ja vihanneksia sekä karjataloustuotteita.lähde? Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Fortum toimii alueella.
Tjumen on Siperian miljoonakaupunkeja yhdistävän Jekaterinburg–Omsk-pääradan varrella. Tjumenista pohjoiseen johtava päärata kulkee Tobolskin kautta edelleen Hanti-Mansian Surgutin ja edelleen Jamalin Nenetsian kaasukenttien taajamiin.[4][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 21.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 9.2.2013. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ OOPT Uralskogo okruga (- Uralin federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 23.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ Magnus Londen: Maan ääriin. Kertomuksia Siperian matkoilta. Suomentanut Outi Menna. Kirjapaino Oy Like. Helsinki 1998. ISBN 951-578-542-1.
- ↑ Khanty-Mansi Autonomous Area - General Information kommersant.com. Arkistoitu 26.9.2013. Viitattu 21.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tyumen region - presentation, pdf[vanhentunut linkki] (englanniksi) (tyumen-region.com)
| |||||||||||||
.svg){kind=small}
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
