Tambovin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tambovin alue
Тамбовская область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 52°43′N, 41°34′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja 8
Piirejä 23
Perustettu 27. syyskuuta 1937
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tambov
 – kuvernööri Oleg Betin
Pinta-ala 34 539 km²
Väkiluku (2010) 1 091 994[1]
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-TAM
Tambovin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)

Tambovin alue (ven. Тамбо́вская о́бласть, Tambovskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjän Keskisessä federaatiopiirissä Itä-Euroopassa.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tambovin alue rajoittuu pohjoisessa Rjazanin alueeseen, idässä Penzan ja Saratovin alueisiin, etelässä Voronežin alueeseen ja lännessä Lipetskin alueeseen. Tambovin alue kuuluu Okan-Donin tasankoon.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkiluvun kehitys:

Suurimmat kaupungit olivat 2010 väestönlaskennan mukaan Tambov (280 161 as.), Mitšurinsk (98 758 as.), Rasskazovo (45 484 as.), Moršansk (41 556 as.) ja Kotovsk (31 850 as.).[1]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tambovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Tambov. Alue on jaettu hallinnollisesti 23 piiriin ja 8 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja alueduuma.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkia, vihanneksia ja karjataloustuotteita. Siellä on myös teollista soitinrakennusta.

Tambovista on rautatieyhteys Moskovaan, Saratoviin ja Lipetskin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
  2. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]