Novgorodin alue
|
Новгородская область |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Novgorodin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: (Novgorod) |
|
| Valtio | Venäjä |
| Perustettu | 5. heinäkuuta 1944 |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Novgorod (218 717)[1] |
| – Suurin kaupunki | Novgorod |
| – Kuvernööri | Sergei Mitin |
| Pinta-ala ([2]) | 54 500,83 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 634 111 |
| – väestötiheys | 11,6 as/km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) | 127 270,8 milj. RUB[3](eli 0,34 % Venäjän BKT:stä) |
| – asukasta kohti | 200,707 kRUB, noin 4 917 EUR[4] (eli 77 % Venäjän keskiarvotasosta) |
| Symbolit | |
| – Lippu | Novgorodin alueen lippu |
| – Vaakuna | Novgorodin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 53 |
| – ISO 3166 | RU-NGR |
| region.adm.nov.ru (venäjäksi) | |
|
|
|
Novgorodin alue (ven. Новгородская область, Novgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueeseen, koillisessa Vologdan alueeseen, kaakossa ja etelässä Tverin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen.[5][6]
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Novgorodin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon luoteisosassa. Sen pinta-ala on 54 501 neliökilometriä.[2] Alueen suurin järvi on Ilmajärvi ja merkittävimmät joet Olhava, Msta, Lovat ja Šelon.[5][6]
Historia [muokkaa]
Suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot valitsivat Nestorin kronikan 800-luvulla mukaan viikinki Rurikin ruhtinaakseen ja hallintoalueen "pääkaupungiksi" valittiin Olhavan joen Novgorod. Novgorodin alue joutui 900-luvulla Kiovan valtaan. Novgorod itsenäistyi Kiovasta 1136 ja muodosti ympäristöineen tämän jälkeen tasavaltamaisen valtion, joka rikastui kaupankäynnillä. Novgorodin valtio laajeni sittemmin pohjoiseen ja koilliseen. Pihkova ympäristöineen erosi Novgorodista 1348 ja muodosti oman valtion. Novgorodin valtio liitettiin Venäjään 1478. Toisessa maailmansodassa Novgordin alue oli Saksan hallussa 1941–43.lähde?
Väestö [muokkaa]
Novgorodin alueen asukasluku on 634 111 (2010). Asukastiheys on 11,6 henkeä neliökilometriä kohden. Kaupunkiväestön osuus oli 70,6 % (2010). Suurimmat kaupungit ovat Novgorod, Borovitši ja Staraja Russa.[1][2]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 93,9 % asukkaista on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 0,8 % valkovenäläisiä.[7]
Hallinto [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Novgorodin alueen hallinnollinen jako
Novgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Novgorod. Alueen lainsäädäntöelin on alueduuma. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernööri Sergei Mitin.[8]
Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 21 piiriin ja yhteen kaupunkipiirikuntaan.[9]
Piirit [muokkaa]
Kaupunkipiirikunta [muokkaa]
Novgorodin alueen kaupungit [muokkaa]
Novgorodin alueella on yhteensä kymmenen kaupunkia, joiden sijainti selviää oheisesta kartasta. Taulukko antaa lisätietoja. Asukasluku on Venäjän 2010 väestönlaskennasta.[1][5]
| Kaupunki | Venäläinen nimi, kyrillinen |
Kunnallispiiri | Kaupungin väkiluku 2010 |
|---|---|---|---|
| Novgorod | Великий Новгород | Novgorodin kaupunkipiirikunta | 218 717 |
| Borovitši | Боровичи | Borovitšin piiri | 53 690 |
| Staraja Russa | Старая Русса | Staraja Russan piiri | 31 809 |
| Valdai | Валдай | Valdain piiri | 16 098 |
| Pestovo | Пестово | Pestovon piiri | 15 903 |
| Tšudovo | Чудово | Tšudovon piiri | 15 397 |
| Okulovka | Окуловка | Okulovkan piiri | 12 464 |
| Malaja Višera | Малая Вишера | Malaja Višeran piiri | 12 461 |
| Soltsy | Сольцы | Soltsyn piiri | 10 086 |
| Holm | Холм | Holmin piiri | 3 830 |
Talous [muokkaa]
Novgorodin alue tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 127,3 miljardia ruplan osuuden eli 0,34 % Venäjän federaation BKT:stä.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 200,7 tuhatta ruplaa eli noin 4 917 euroa.[1][4] Tämä oli 77 % Venäjän keskiarvotasosta.
Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, radioelektroniikka-, kemian-, puunjalostus-, lasi-, posliini-, elintarvike- ja kevytteollisuus. Maatalous on keskittynyt pellavan viljelyyn ja karjankasvatukseen.lähde?
Liikenneyhteydet [muokkaa]
Novgorodin alueen halki kulkee useita keskeisiä rautateitä. Näiden reitti tärkeimpine asemineen oli:[5][6][10]
- Pietari– Tšudovo– Malaja Višera– Okulovka– Bologoje– Tver– Moskova
- Pietari– Pavlovsk– Batetskaja– Dno– Novosokolniki– Nevel– Valko-Venäjän raja Vitsebsk– Orša
- Viron raja– Pihkova– Dno– Staraja Russa– Valdai– Bologoje- Sonkovo
- Laukaa (Luga)– Batetskaja– Novgorod
- Pavlovsk– Novgorod
- Novgorod– Tšudovo– Olhava
- Okulovka– Neboltši
- Mga– Budogoštš– Neboltši– Kaboža– Pestovo– Sonkovo
Venäjän valtateistä ainoastaan reittiä Suomen raja– Viipuri– Pietari– Tšudovo– Novgorod– Valdai– Moskova seuraava M10 (Rossija) kulkee Novgorodin alueen läpi.[5][6]
Siviililentokenttä on ainakin Novgorodissa[5] ja sotilasilmailua varten alueella on Novgorodin, Staraja Russan ja Soltsyn sotilaslentokentät.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-03-24. (venäjäksi)
- ↑ a b c Novgorodin alueen pinta-ala ja väestö 1.1.2008 Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-03-24. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-03-24. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Новгородскайа область - Иллюстрированная туристическая карта. Novgorodskaya oblast - Illustrated Tourist Map. 1:420 000. Крепости-Дворцы-Ысадьбы-Монастыри-Храмы. Diskus Media, Sankt-Peterburg, 2006. www.mapserv.ru. ISBN 5-94059-047-X. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Е.Л. Макаревич (toim): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Novgorodin alueen kuvernööri Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Novgorodin alueen kunnallishallintoalueiden luettelo Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Novgorodin alueen sivusto (venäjäksi)
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
|
Arkangelin alue | Nenetsian autonominen piirikunta (Arkangelin alue) | Kaliningradin alue | Leningradin alue | Murmanskin alue | Novgorodin alue | Pietarin kaupunki | Pihkovan alue | Karjalan tasavalta | Komin tasavalta | Vologdan alue |
