Borovitšin piiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Borovitšin piiri
Боровичский район, Borovitšski raion
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Borovitšin piiri Novgorodin alueen kartalla.
Borovitšin piiri Novgorodin alueen kartalla.
Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kunnallispiiri
 – Hallinnollinen keskus Borovitši
Pinta-ala 3 155 km²
Väkiluku (2012) 68 600
Piirin sivusto

Piirin kunnat

Borovitšin piiri (ven. Боровичский район, Borovitšski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 3 155 neliökilometriä. Asukkaita on 68 600 henkeä (vuonna 2012).[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borovitšin piiri sijaitsee Novgorodin alueen itäosassa Valdain ylängöllä. Se rajoittuu lännessä Novgorodin alueen Okulovkan, luoteessa Ljubytinon, koillisessa Hvoinajan ja idässä Mošenskojen piireihin sekä kaakossa Tverin alueen Udomljan ja etelässä Bologojen piireihin.[1]

Piirin läpi virtaa Ilmajärveen laskeva Msta, jonka jokilaakso jakaa Valdain ylängön kahteen osaan. Muita jokia ovat Mstaan laskevat Kruppa ja Velgija sekä jälkimmäisen sivujoki Bystritsa. Järviä ovat Piros, Peleno, Šeregodro, Ljubanskoje ja Kamenskoje.[2] Hyötykaivannaisiin kuuluvat tulenkestävä savi, kalkkikivi, kvartsihiekka, ruskohiili, turve, hiekka ja sora[1].

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piiriin kuuluu Borovitšin kaupunkikunta ja kymmenen maalaiskuntaa: Jogla, Kontšanskoje-Suvorovskoje, Opetšenski Posad, Perjodki, Progress, Sušani (keskuspaikka Kojegoštša), Sušilovo, Travkovo, Volok ja Železkovo[3]. Hallinnollinen keskus on Borovitšin kaupunki, josta on 176 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin[1].

Borovitši on Novgorodin alueen toiseksi suurin kaupunki. Sen osuus piirin väestöstä on 77,8 %. Asutuskeskuksia on yhteensä 324.[1]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirikeskuksesta on maantieyhteydet Okulovkan kautta Kresttsyyn, Ljubytinon ja Malaja Višeran kautta Spasskaja Polistiin sekä Hvoinajaan, Valdaihin ja Ustjužnaan. Kaupunkiin johtaa Pietarin ja Moskovan väliseltä pääradalta Uglovkassa haarautuva sivurata.[1]

Borovitšin kaupunki on huomattava teollisuuskeskus. Siellä on muun muassa rakennustarviketeollisuutta, metalli-, koneenrakennus- ja laiteteollisuutta sekä puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Muita elinkeinoja ovat maatalous ja puunhankinta.[1]

Piirissä toimii 36 lastentarhaa, 19 yleissivistävää koulua ja nuorisokeskus. Kulttuurilaitoksia ovat Borovitšin kulttuuritalo, kansantaiteen talo, maaseudun kulttuuri- ja kerhotalot, kaupungin ja piirin kirjastolaitokset sekä lasten taidekoulu. Terveyspalveluihin kuuluvat piirin keskussairaala poliklinikkoineen, tuberkuloosi- ja mielisairaalat, ensiapuasema sekä maaseudun lääkärinvastaanotot ja lääkintäasemat.[1].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borovitšilla on historiallisen kaupungin status. Piirissä on 146 arkeologian, 253 rakennustaiteen ja 31 historian muistomerkkiä sekä yksi monumenttitaiteen muistomerkki.[4] Huomattavimpia nähtävyyksiä on Aleksandr Suvorovin kartanomuseo Kontšanskoje-Suvorovskojessa[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Investitsionnyi pasport Borovitšskogo raiona Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
  2. Shema, s. 8–9, 26–28.
  3. Ofitsialnyi sait Administratsii Borovitšskogo munitsipalnogo raiona: Poselenija Viitattu 23.10.2011. (venäjäksi)
  4. Shema, s. 56.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]