Šimskin piiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Šimskin piiri
Ши́мский райо́н, Šimski raion
Šimskin piiri Novgorodin alueen kartalla.
Šimskin piiri Novgorodin alueen kartalla.
Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kunnallispiiri
 – Hallinnollinen keskus Šimsk
Pinta-ala 1 836,76 km²
Väkiluku (2010) 11 750
Piirin sivusto

Piirin kunnat
Šelonjoki Borin kylän luona.
Korostynin matkapalatsi.
Šimskin kotiseutumuseon näyttelyä.

Šimskin piiri (ven. Ши́мский райо́н, Šimski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Nykymuodossaan vuonna 1973 perustetun piirin pinta-ala on 1 836,76 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 11 750 henkeä (vuonna 2010)[2].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šimskin piiri sijaitsee Novgorodin alueen länsiosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Batetskin, koillisessa Novgorodin, kaakossa Staraja Russan, etelässä Volotin ja lounaassa Soltsyn piireihin sekä lännessä Pihkovan ja luoteessa Leningradin alueisiin.[1] Pinta-alasta 65,0 % on metsää, 27,1 % maatalousmaata, 3,7 % asuinaluetta ja 3,6 % vesistöjä[3].

Pinnanmuodostukseltaan piiri on alavaa tasankoa[4]. Sen itäpuolella levittäytyy Ilmajärvi. Tärkeimmät joet ovat Šelon ja sen pohjoinen sivujoki Mšaga.[5]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, karbonaattimineraalit ja savi[6]. Piirin alueella sijaitsee suojeltu luonnonmuistomerkki Sosnovyi Bor[7].

Seudulla vallitsee leuto mannerilmasto, jossa on meri-ilmaston piirteitä. Talvi on melko leuto ja luminen, kesä lyhyt ja suhteellisen lämmin. Tammikuun keskilämpötila on –10°C ja heinäkuun 16–17°C. Vuotuinen sademäärä on 550–600 millimetriä.[8]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piiriin kuuluu Šimskin kaupunkikunta ja kolme maalaiskuntaa: Medved, Podgoštši ja Utorgoš[9]. Hallinnollinen keskus on Šimskin kaupunkimainen taajama, josta on 48 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin[10]. Borin, Gorodištšen, Korostynin ja Krasnyi Dvorin kunnat lakkautettiin vuonna 2010[8].

Ainut kaupunkiasutus on Šimsk, jossa asuu 33 % piirin väestöstä[2]. Asutuskeskuksia on yhteensä 127[11].

Asukasluvun kehitys

1979 1989 2002
14 174[12] 13 477[13] 13 312[14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1926 saakka seutu kuului Novgorodin läänin Novgorodin kihlakunnan Šimskin ja Medvedin volosteihin sekä Pietarin läänin Lugan kihlakunnan Utorgošin volostiin. Seuraavan vuoden alussa perustettiin Leningradin alueeseen kuuluneet Medvedin ja Utorgošin piirit ja vuonna 1935 Šimskin piiri. Utorgošin ja Šimskin piirit liitettiin vuonna 1944 vasta muodostettuun Novgorodin alueeseen. Ne lakkautettiin vuonna 1963, mutta vuonna 1973 alueesta muodostettiin jälleen Šimskin piiri.[15]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirin läpi kulkevat Novgorodin ja Pihkovan välinen maantie sekä Pietarin ja Dnon välinen rautatie, jolla on Utorgošin asema[16].

Talous perustuu metsä- ja kaivosteollisuuteen sekä maatalouteen[17]. Piirissä toimii neljä puunjalostuslaitosta, joukko pieniä puunhankintayrityksiä, verhoilulaattoja kalkkikivestä valmistavia yhtiöitä, pellavanjalostuslaitos, metalliastioita valmistava yritys ja kaksi leipomoa. Kaivannaisista hyödynnetään hiekkaa, soraa, karbonaattimineraaleja sekä kivennäisvettä, jota viedään pullotettavaksi Novgorodiin. Maataloutta edustaa kuusi osuuskuntaa, 13 yksityistilaa ja yli neljä tuhatta asukkaiden palstaviljelmää.[18]

Piirissä toimii viisi lastentarhaa, yhdeksän koulua, lasten harrastuskeskus ja ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjastolaitos, lasten musiikkikoulu ja kansantaiteen talo. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala poliklinikkoineen sekä maaseudun lääkintäasemat.[19]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudulta on löydetty muinainen asuin- ja hautapaikka sekä ajanlaskun alusta peräisin oleva muinaislinna[20]. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1800-luvun alussa rakennetut Korostynin matkapalatsi ja Medvedin varuskunta-alue (arkkitehti Vasili Stasov), Gorskin kartanon maisemapuisto Šelonin kylässä, maalaiskylien kirkot sekä vanhat asuin- ja talousrakennukset. Historialliset kohteet liittyvät toiseen maailmansotaan.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Shema, s. 9.
  2. a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni Viitattu 5.10.2013. (venäjäksi)
  3. Shema, s. 46–47.
  4. Shema, s. 19.
  5. Shema, s. 13–14.
  6. Shema, s. 83.
  7. Shema, s. 51.
  8. a b Shema, s. 12.
  9. Administratsija Šimskogo munitsipalnogo raiona: Poselenija raiona Viitattu 18.10.2012. (venäjäksi)
  10. Shema, s. 10.
  11. Shema, s. 109.
  12. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Viitattu 5.10.2013. (venäjäksi)
  13. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Viitattu 5.10.2013. (venäjäksi)
  14. Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Viitattu 5.10.2013. (venäjäksi)
  15. Shema, s. 11.
  16. Shema, s. 53, 59–60.
  17. Shema, s. 10–11.
  18. Shema, s. 29–30.
  19. Shema, s. 11, 36–37.
  20. Shema, s. 107.
  21. Shema, s. 97–102.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]