Malaja Višera

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malaja Višera
Малая Вишера
Vaakuna
Vaakuna

Malaja Višera

Koordinaatit: 58°50′41.8″N, 32°13′4″EKoordinaatit: 58°50′41.8″N, 32°13′4″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Malaja Višeran piiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 593 km²
Väkiluku (2010) 12 400
Suuntanumero(t) +7 81660[1][2]

Malaja Višera (ven. Ма́лая Ви́шера) on kaupunki ja Malaja Višeran piirin keskus Novgorodin alueella Venäjällä[3]. Kaupungissa on 12 400 asukasta (vuonna 2010)[4].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsee samannimisen joen varrella 94 kilometriä Novgorodista koilliseen. Sen kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen päärata. Pietariin on matkaa 162 ja Moskovaan 489 kilometriä.[5]

Malaja Višeran kaupunkikunta rajoittuu luoteessa ja pohjoisessa Bolšaja Višeran kaupunkikuntaan, idässä ja kaakossa Burgan maalaiskuntaan sekä etelässä ja lännessä Novgorodin piiriin[3]. Kaupunkikunnan pinta-ala on 593 neliökilometriä. Siitä 75 % on metsää, 20 % maatalousmaata ja 4 % asutuskeskuksien aluetta.[6] Kaupungin lisäksi kuntaan kuuluu seitsemän kylää: Glutno, Nekrasovo, Poddubje, Podmošje, Prudy, Pustaja Višerka ja Selištši[7].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malaja Višeran kirkko ja veturivarikko 1800-luvulla.

Paikkakunta on saanut alkunsa Pietarin ja Moskovan välisen rautatien rakentamisen yhteydessä vuonna 1843[8]. Vuonna 1851 valmistunut Malaja Višeran rautatieasema oli Bologojen ja Tverin ohella yksi radan kolmesta tärkeimmästä väliasemasta. Vuonna 1860 sinne perustettiin veturivarikko. Vuonna 1872 asemataajama sai kauppalan (posad) statuksen. Vuonna 1876 perustettiin lasitehdas, vuonna 1884 tiilitehdas ja vuonna 1892 saha. Kresttsyn kihlakuntaan kuuluneessa kauppalassa oli 1900-luvun alussa yli kuusi tuhatta asukasta, viisi koulua, kaksi sairaalaa, kaksi hotellia ja viitisenkymmentä kauppaliikettä.[9]

Vuonna 1918 Malaja Višerasta tuli kaupunki ja kihlakunnan keskus. Vuonna 1927 se sai piirikeskuksen statuksen. Vuonna 1941 kaupunki oli vajaan kuukauden ajan saksalaisten miehittämä.[10] Neuvostoaikana siellä toimi rautatieliikenteen yrityksiä, lasitehdas, meijeri, ompelimo, rautatavaran ja lelujen tuotantoa sekä metsäteollisuusyritys[11]. 1990-luvun alussa kaupungin asukasmäärä nousi yli viiteentoista tuhanteen[12].

Elinkeinot, liikenne ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malaja Višeran rautatieasema.

Kaupungin tärkeimpiä työnantajia ovat liikenne, teollisuus ja julkiset palvelut[13]. Suurimmat teollisuuslaitokset ovat Venäjän rautateiden sähkölaitteita valmistava Elektroapparat, sahatavaraa tuottava Madok, rautateiden remonttiverstas, huonekalutehdas Jasen-MV sekä Mstinskoje molokon meijeri. Kaksi maatalousyritystä tuottaa etupäässä maitoa ja lihaa.[14]

Malaja Višeran rautatieasemalla on veturivarikko sekä kaksi lajittelu- ja kokoonpanovarikkoa. Aseman kautta kulkee kauko- ja paikallisliikennettä. Malaja Višeran ja Novgorodin välillä liikennöi paikallisjunia. Tärkein tavaliikenteen toimija on Madokin saha.[15]

Rautatien lisäksi Malaja Višeran läpi kulkee M10-valtatieltä Spasskaja Polistista Ljubytinon kautta Borovitšiin johtava maantie. Kaupungista on linja-autoyhteydet Pietariin, Novgorodiin, Ljubitynoon, Borovitšiin ja Pestovoon. Lisäksi on piirin ja kaupungin sisäistä paikallisliikennettä.[16]

Julkisiin palveluihin kuuluu muun muassa kolme keskikoulua, ammattikoulu, lasten luomistyön keskus, musiikkikoulu, urheilukoulu ja piirin keskussairaala. Kulttuurilaitoksia ovat kansanperinnekeskus, kulttuuritalo Svetlana, elokuvateatteri, kolme kirjastoa ja kotiseutumuseo.[17] Kaupungissa on hotelli ja muutamia ravintola-alan palveluja[18].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien molemmin puolin sijaitsevalla kaupungilla on suorakulmainen asemakaava. Teollisuus on keskittynyt luoteisosaan ja asuinalueet kaakkoon. Keskustassa on etupäässä kaksikerroksisia rakennuksia. Asuinalueet koostuvat matalista kerrostaloista ja puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista.[19]

Nähtävyyksiin kuuluu Rudolf Željazevitšin suunnittelema asemarakennus, sitä vastapäätä sijaitsevat rautatieläisten kerho, lasten musiikkikoulu ja veturivarikko. Niiden lähellä on 1880-luvulla avattu rautatieopisto ja 1900-luvun alussa rakennettu tyttökoulu, jotka nykyään toimivat koulurakennuksina.[20] Muita historiallisia kohteita ovat vanha vesitorni, asuinrakennukset ja sotamuistomerkit.[21] Kirkoista tunnetuin on Ihmeitätekevän Pyhän Nikolain ortodoksikirkko.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Malovišerskoje gorodskoje poselenije Malovišerskogo raiona Novgorodskoi oblasti: Obosnovanije projekta generalnogo plana. Veliki Novgorod: GrafInfo, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.10.2011). (venäjäksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Novgorodskaja oblast: Telefonnyje kody Viitattu 3.3.2012. (venäjäksi)
  2. a b Новгородская область - Иллюстрированная туристическая карта. Novgorodskaya oblast - Illustrated Tourist Map. 1:420 000. Крепости, дворцы, усадьбы, монастыри, храмы. Diskus Media, Sankt-Peterburg, 2006. www.mapserv.ru. ISBN 5-94059-047-X. (venäjäksi)
  3. a b Generalny plan s. 17
  4. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Viitattu 7.1.2011. (venäjäksi)
  5. Generalny plan s. 17–18
  6. Generalny plan s. 68
  7. Generalny plan s. 18
  8. Kratkaja spravka munitsipalnogo obrazovanija Viitattu 30.10.2011. (venäjäksi)
  9. Generalny plan s. 18–20
  10. Generalny plan s. 20
  11. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 15, s. 276. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1974.
  12. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 251. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  13. Generalny plan s. 55
  14. Generalny plan s. 51–53
  15. Generalny plan s. 154–156
  16. Generalny plan s. 151–153
  17. Generalny plan s. 109–123
  18. Generalny plan s. 135–137
  19. Generalny plan s. 74
  20. Generalny plan s. 19
  21. Generalny plan s. 48–50

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]