Staraja Russa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Staraja Russa
Старая Русса
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Novgorodin alueen sijainti Venäjällä. Alla Staraja Russa Novgorodin alueen kartalla.
Novgorodin alueen sijainti Venäjällä. Alla Staraja Russa Novgorodin alueen kartalla.

Staraja Russa

Koordinaatit: 57°59′23.4″N, 31°21′19.7″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Staraja Russan piiri
Ensimmäinen maininta 1167
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 34,87 km²
Väkiluku (2010) 32 900
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t) +7 81652









Polistjoki Staraja Russassa. Taustalla Kristuksen ylösnousemuksen katedraali.
Kristuksen kirkastumisen luostari kirkkoineen.
Dostojevskin kotimuseo.
Staraja Russan kylpylän portti.
Vanha vesitorni kaupungin keskustassa.
Staraja Russan kartta.

Staraja Russa (ven. Ста́рая Ру́сса) on kaupunki, kaupunkikunta ja Staraja Russan piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Ilmajärven eteläpuolella Polistjoen varrella 99 kilometriä Novgorodista etelään[1]. Staraja Russa on merkittävä teollisuuskeskus, kylpyläpaikkakunta ja historiallinen matkailukohde[2]. Kaupungissa on 31 800 ja kunnassa 32 900 asukasta (vuonna 2010)[3].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Staraja Russan kaupunkikunnan pinta-ala on 34,87 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu koillisessa Staraja Russan piirin Vzvadin, idässä Mednikovon, etelässä Novoselskin ja Ivanovskojen, lounaassa Velikoje Selon ja luoteessa Nagovon maalaiskuntiin[5]. Pinta-alasta 23,0 % on maatalousmaata, 16,8 % asuinaluetta, 10,8 % teollisuusaluetta ja 40,5 % kaupunkirakentamiseen käyttämätöntä aluetta[6].

Kunta sijaitsee Ilmajärven alangolla. Sen maisemaa leimaavat pohjoiseen kohti Ilmajärveä viettävä tasanko sekä lukuisat joet ja järvet.[7] Jokia ovat Lovatin sivujoki Polist, jälkimmäisen sivujoki Porusja ja Ilmajärveen laskeva Tuleblja. Polistiin laskevat Soljanoi ja Voije -nimiset purot.[8]

Seutu kuuluu meri- ja mannerilmaston siirtymäalueeseen. Tammikuun keskilämpötila on –8,3 °C ja heinäkuun 17,7 °C. Ilman kosteus on suuri ympäri vuoden, keskimäärin 80 %. Vuotuinen sademäärä on 657 millimetriä. Lumi peittää maan keskimäärin 120 päivää vuodessa. Tuulet puhaltavat enimmäkseen etelästä, lounaasta ja lännestä.[9]

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Staraja Russan kuntaan kuuluvat kaupungin lisäksi Dubovitsyn ja Roštšinon kylät[10]. Kaupunkiväestön osuus on 96,6 %[3]. Staraja Russan asukasmäärä on laskenut huomattavasti 1990-luvun alun jälkeen[11].

Asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2002
25 409[12] 34 577[13] 40 439[14] 41 538[15] 35 511[16]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Staraja Russa on yksi Novgorodinmaan vanhimpia asutuskeskuksia. Arkeologisten löytöjen perusteella se on syntynyt viimeistään 900-luvulla. Ensimmäisen kerran se mainitaan Novgorodin kronikassa vuoden 1167 kohdalla nimellä Rusa. 1100–1200-luvulla kaupunki joutui Liettuan ruhtinaiden hyökkäysten kohteeksi. Vuonna 1234 sen valtasi Saksalainen ritarikunta, jolta Aleksanteri Nevalaisen johtamat novgorodilaiset valloittivat sen takaisin.[1]

1200–1400-luvulla Rusa oli tärkeä suolankeiton, kaupan ja käsityöammattien keskus. Vuonna 1478 se liitettiin yhdessä Novgorodin kanssa Moskovan Venäjään. 1500-luvulla kaupungista alettiin käyttää nimeä Staraja eli ”Vanha” Russa. 1500-luvun puolivälissä se oli Venäjän neljänneksi suurin kaupunki Moskovan, Pihkovan ja Novgorodin jälkeen. Liettuan ja Puolan joukot hävittivät kaupungin kahdesti vuonna 1581 ja vuonna 1608 sen valtasi Vale-Dmitri II. Ruotsalaiset miehittivät kaupunkia vuosina 1611–1615.[1]

Vuoden 1763 tulipalon jälkeen Staraja Russa rakennettiin uudelleen Polistin itärannalle. Vuonna 1776 siitä tuli Novgorodin läänin Staraja Russan kihlakunnan keskus. Vuosina 1824–1857 kaupunki kuului sotaministeriön alaisuuteen.[1] Kihlakuntaan perustettiin sotilasasutuksia, joissa maata viljelevien sotilaiden ja paikallisten talonpoikien oli tarkoitus muodostaa halpa armeijan reservi. Vuonna 1831 Staraja Russan lähellä syttyi Venäjän 1800-luvun alkupuoliskon suurin sotilaskapina, joka levisi myös muualle Novgorodin lääniin.[17]

Suolankeitto loppui 1800-luvun alussa, ja seudulle syntyi saha-, mylly- ja nahkateollisuutta. Vuonna 1858 Staraja Russan ja Novgorodin välille perustettiin höyrylaivayhteys ja vuonna 1895 rakennettiin kaupungin kautta kulkeva Bologojen ja Pihkovan välinen rautatielinja. Vuosina 1872–1875 ja 1880 Staraja Russassa asui huvilallaan kirjailija Fjodor Dostojevski, joka kirjoitti siellä romaanin Keskenkasvuinen ja suuren osan Karamazovin veljeksistä.[18] Vuonna 1897 kaupungissa oli 15 200 ja kihlakunnassa 195 900 asukasta. Ortodoksisten venäläisten lisäksi seudulla asui myös vanhauskoisia, ja sinne oli alkanut muuttaa virolaisia ja latvialaisia uudisasukkaita.[19]

Vuonna 1927 Staraja Russasta tuli Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuuluneen hallintopiirin keskus. Se erotettiin piiristä aluehallinnon alaiseksi kaupungiksi vuonna 1939.[20] Toisen maailmansodan aikana Staraja Russa oli saksalaisten miehittämä ja tuhoutui pahoin[21]. Kaupunki ja piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen vuonna 1944[22].

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Staraja Russan kautta kulkee Demjanskin ja Šimskin välinen maantie sekä Bologojen ja Dnon välinen sähköistämätön rautatie. Matkailun kehittämiseksi suunnitellaan kaupungin ja Novgorodin välisen laivaliikenteen uudelleen aloittamista.[23]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat jalostus (36,0 % vuonna 2006) sekä erilaiset julkiset palvelut ja hallinto. Merkittävin teollisuuslaitos on Venäjän puolustusministeriön lentokonekorjaamo 123-ARZ, joka työllistää noin 2 000 henkeä. Muita teollisuusyrityksiä ovat laiterakentaja Staroruspribor, Venäjän tiedeakatemian konepaja sekä lääketieteen instrumentteja valmistava Krasnogvardejetsin tehdas. Elintarviketeollisuutta edustavat meijeri, lihanjalostamo ja leipätehdas.[24]

Kaupungissa toimii joukko yleissivistäviä kouluja, lasten harrastuskeskus, taidekoulu, maatalousoppilaitos ja korkeakoulujen haaraosastoja. Kulttuurilaitoksia ovat kolme kulttuuritaloa, piirin keskuskirjasto, kansantaiteen keskus ja elokuvateatteri. Terveyspalveluihin kuuluu piirisairaala poliklinikkoineen.[2][25] Paikallislehtenä ilmestyy Staraja Russa[26].

Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki voidaan jakaa neljään alueeseen. Keskustassa Polistjoen länsipuolella on omakotitaloja, kaksikerroksisia asuintaloja sekä lähiön muotoon rakennettu kerrostaloalue. Siellä sijaitsevat myös kaupungin ja piirin hallintorakennukset. Historialliset nähtävyydet ovat keskittyneet Polistin itäpuolelle, joka koostuu omakotitaloista, kaksi-kolmekerroksista asuintaloista sekä matalista kerrostaloista. Polistin ja Porusjan välisellä alueella on lähes yksinomaan omakotitaloja. Rautatien pohjoispuolella sijaitseva puutaloalue käsittää osan kaupungista sekä Dubovitsyn ja Roštšinon kylät. Teollisuuslaitokset sijaitsevat hajallaan kaupungin kaikissa osissa. Kaupunkirakenteen suurimpia ongelmia on keskustan kautta kulkeva läpikulkuliikenne.[27]

Staraja Russan tärkeimpänä painopistealana pidetään kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin ja kylpylätoimintaan perustuvan matkailun kehittämistä[28]. Kaupungissa on vuonna 1828 perustettu kylpylä, jossa annetaan kivennäisvesi- ja mutahoitoja. Enimmäkseen sodan jälkeen uudelleen rakennetun keskustan huomattavin nähtävyys on vuonna 1198 pystytetty Kristuksen kirkastuksen kirkko kellotapuleineen. Muita rakennusmuistomerkkejä ovat 1300-luvulta peräisin oleva Pyhän Miniaan kirkko,[21] nykyään vanhauskoisten käyttämä[29] Pyhän Nikolaoksen kirkko (1371) kellotapuleineen, Pyhän Georgioksen ja Marian ilmestyksen kirkko (1410), 1630-luvulla rakennetut Kristuksen syntymän ja Herran temppeliin tuomisen kirkot, Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1676) ja Kristuksen ylösnousemuksen katedraali (1692–1696) kellotapuleineen.[21] Kaupungissa on myös vanhoja kauppiastaloja ja julkisia rakennuksia sekä 1900-luvun alusta peräisin oleva vesitorni. Täysin restauroidussa Kristuksen kirkastuksen luostarissa toimii kotiseutumuseo,[30] joka esittelee muun muassa kaupungissa vuodesta 1966 lähtien suoritettujen arkeologisten kaivausten tuloksia[29]. Muita nähtävyyksiä ovat taidegalleria, toisen maailmansodan luoteisrintaman museo, kylpylämuseo ja Dostojevskin kotimuseo[21]. Majoitusta tarjoaa 168-paikkainen hotelli Polist sekä joukko minihotelleja[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Goroda Rossii, s. 440.
  2. ↑ a b c Administratsija Starorusskogo munitsipalnogo raiona: Investitsionnyi pasport admrussa.ru. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 39.
  5. ↑ Administratsija Starorusskogo munitsipalnogo raiona: Administrativno-territorialnoje ustroistvo admrussa.ru. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 40–41.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 9–10.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 18.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 12–15.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 5.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 26.
  12. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  13. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  14. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  15. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  16. ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  17. ↑ Bolšaja sovetskaja entsilopedija, tom 5, s. 243. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1971.
  18. ↑ Goroda Rossii, s. 440, 442.
  19. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Staraja Russa. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  20. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije, s. 135, 137.
  21. ↑ a b c d Goroda Rossii, s. 442.
  22. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije, s. 148.
  23. ↑ Generalnyi plan, s. 56–57.
  24. ↑ Generalnyi plan, s. 28–29.
  25. ↑ Generalnyi plan, s. 32–33.
  26. ↑ Gazeta Staraja Russa gazetarussa.ru. Arkistoitu 3.1.2014. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  27. ↑ Generalnyi plan, s. 34–37.
  28. ↑ Generalnyi plan, s. 30, 46.
  29. ↑ a b Administratsija Starorusskogo munitsipalnogo raiona: Naiboleje interesnyje arhitekturnyje pamjatniki admrussa.ru. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 18.1.2014. (venäjäksi)
  30. ↑ Generalnyi plan, s. 8–9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Staraja Russa.
Novgorodin alueen vaakuna
Novgorodin alueen kaupungit

Pääkaupunki: Novgorod
Borovitši • Holm • Malaja Višera • Okulovka • Pestovo • Soltsy • Staraja Russa • Tšudovo • Valdai

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Staraja_Russa&oldid=22026291”