Orenburgin alue
Sivulta puuttuu | Оренбу́ргская о́бласть Orenburgskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Orenburg |
||||
| Suurin kaupunki (2002) | Orenburg (549 361) | ||||
| Kuvernööri | Juri Berg | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
124 000 km² |
||||
| Väkiluku (2010) – yhteensä – väestötiheys |
2 033 072[1] / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+6 UTC |
||||
| Rekisterikilven numerot | 56 | ||||
| Perustettu | 7. joulukuuta 1934[2] | ||||
| Kotisivu | orb.ru | ||||
| 1 Translitteroituna ISO 3166-2 -aluekoodi RU-ORE |
|||||
Orenburgin alue (ven. Оренбу́ргская о́бласть, Orenburgskaja oblast) on yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista. Se sijaitsee Venäjän eteläosassa heti Kazakstanin pohjoispuolella, Euroopan ja Aasian rajalla.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Orenburgin alue rajoittuu pohjoisessa Tatarstaniin, Baškortostaniin ja Tšeljabinskin alueeseen, idässä ja etelässä Kazakstaniin, lounaassa Samaran alueeseen sekä lännessä Saratovin alueeseen. Alueen pinta-ala on 124 000 km².
Orenburgin alue sijaitsee Etelä-Uralilla. Alueen lounaisosassa on alankoa. Merkittävin joki on alueen läpi virtaava Ural. Vain 4,3 % alueen pinta-alasta on metsää.
Historia [muokkaa]
Neuvostoliiton alkuvaiheessa Orenburgin alue oli osa Kasakkakirgiisien neuvostotasavaltaa, kunnes se vuonna 1924 liitettiin Venäjän neuvostotasavaltaan. Nykyinen Orenburgin alue perustettiin 7. joulukuuta 1934.[2]
Väestö [muokkaa]
Orenburgin alueen asukasluku on 2 033 072 (2010).[1]
Alueen suurin kaupunki on Orenburg, jossa on 524 200 asukasta (1999). Muita suuria kaupunkeja ovat Orsk (275 100 as.), Novotroitsk (109 700 as.), Buzuluk (86 000 as.) ja Gai (44 000 as.).
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Orenburgin alueen väestö koostui seuraavista etnisistä ryhmistä:
|
|
Hallinto [muokkaa]
Orenburgin alue on yksi Venäjän federaation alueista (federaatiosubjekti) ja sen pääkaupunki on Orenburg (1938-57 nimenä Tškalov). Alue on jaettu hallinnollisesti 35 piiriin ja 12 kaupunkialueeseen. Alueen hallinnosta vastaa kuvernööri ja lakiasäätävä kokous. Kuvernöörinä toimii Juri Berg.
Talous [muokkaa]
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Sverdlovskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 454,99 miljardia ruplan osuuden eli 1,22 % Venäjän federaation bruttokansantuotteesta.[3] Jokaista tasavallan asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 223,8 tuhatta ruplaa eli noin 5 483 euroa.[1][4] Tämä on 85 % Venäjän keskiarvotasosta.
Orenburgin alueella on rikkaat luonnonvarat. Alueelta saadaan öljyä, maakaasua, ruskohiiltä, rautaa, kuparia, nikkeliä, kultaa, hopeaa, lyijyä, rikkiä, kadmiumia, seleeniä, asbestia, marmoria, ruokasuolaa, telluuria ja vismuttia. Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat rauta-, värimetalli-, koneenrakennus-, metallinjalostu-, kaasu-, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Maataloudessa on keskitytty viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
- ↑ a b Orenburg Region 2004. Kustannusyhtiö Kommersant, kommersant.com. Viitattu 2013-03-10. (englanniksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-03-10. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Investment passport (englanniksi)
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
