Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
| Российская Советская Федеративная Социалистическая Республика Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1917 – 1991 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Valtiomuoto | sosialistinen neuvostotasavalta | ||||||
| Osa | Neuvostoliittoa | ||||||
| Pääkaupunki | Petrograd (1917–1918) Moskova |
||||||
| Pinta-ala | 17 075 200 km² | ||||||
| Väkiluku –väestötiheys |
147 386 000 8,6 / km² |
||||||
| Historia –perustettiin –osa Neuvostoliittoa |
7. marraskuuta 1917 1922–1991 |
||||||
| Virallinen kieli | venäjä | ||||||
| Valuutta | rupla (ven. ру́бль, rublʹ) = kopeekkaa (ven. копе́йка, kopeika) (SUR) |
||||||
| Aikavyöhyke | UTC+2…−11 |
||||||
| Edeltäjä(t) | Venäjän tasavalta[1] | ||||||
| Seuraaja(t) | Venäjän federaatio | ||||||
| Motto | Пролетарии всех стран, соединяйтесь! (Kaikkien maiden proletaarit, yhdistykää!) |
||||||
| Kansallislaulu | Kansainvälinen (1918-1922) | ||||||
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT (ven. Росси́йская Сове́тская Федерати́вная Социалисти́ческая Респу́блика, Росси́йская СФСР, РСФСР, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Rossijskaja SFSR, RSFSR) oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
1917–1922 [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Neuvosto-Venäjä
Valta Venäjällä oli siirtynyt lokakuun vallankaappauksessa marraskuussa 1917 väliaikaiselta hallitukselta bolsevikkien johtamille työläis- ja sotilasedustajien neuvostoille, joiden muodostaman kolmannen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselmassa tammikuussa 1918 julistettiin Venäjän neuvostotasavalta (ven. Советская Российская Республика, Sovetskaja Rossijskaja Respublika).[2] Käytettiin myös lyhyempää nimitystä neuvosto-Venäjä erotukseksi edeltäneistä keisarillisesta ja tasavaltaisesta Venäjästä.
Heinäkuussa 1918 hyväksytyn perustuslain mukaan neuvostotasavallan viralliseksi nimeksi tuli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (ven. Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika).[3] Neuvosto-Venäjä muodosti yhdessä bolševikkien haltuun ottamien ja hallitsemien Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavaltojen kanssa Neuvostoliiton, jonka johtavana osana Venäjä oli.
Osana Neuvostoliittoa [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Neuvostoliitto
Vaikka Venäjä oli johtava neuvostotasavalta, sillä ei ollut alueensa mukaan nimettyä kommunistista puoluetta ja täten Neuvostoliiton kommunistinen puolue toimi käytännössä Venäjän kommunistipuolueena (perustettiin neuvostoajan lopulla 1990). Vuoden 1936 Neuvostoliiton ja vuoden 1937 Venäjän perustuslain mukaan Venäjä sai oman korkeimman neuvostonsa, joka valitsi hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston. Samalla neuvostotasavallan viralliseksi nimeksi muuttui ven. Российская Советская Федеративная Социалистическая Республика, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotšialistitšeskaja Respublika.[4][5][6]
Kesäkuussa 1990 neuvostotasavallan korkein neuvosto antoi julistuksen valtiollisesta suvereenisuudesta ja vuoden 1991 alussa luotiin Venäjän presidentin toimi, jolle siirrettiin korkeimman neuvoston toimeenpanovalta. Ensimmäisen presidentinvaalin voitti korkeimman neuvoston puhemiehenä toiminut Boris Jeltsin kesäkuussa 1991. Korkein neuvosto hyväksyi Neuvostoliiton lakkauttaneen sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisöstä joulukuussa 1991 ja myöhemmin viralliseksi nimeksi tuli Venäjän federaatio - Venäjä.[7]
Autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat [muokkaa]
Venäjän autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat (ASNT) vuonna 1991:
- Baškiirien ASNT
- Burjaatti-Mongolien ASNT
- Dagestanin ASNT
- Jakuuttien ASNT
- Kabardi-Balkarian ASNT
- Kalmukkien ASNT
- Karjalan ASNT
- Komin ASNT
- Marin ASNT
- Mordvalaisten ASNT
- Pohjois-Ossetian ASNT
- Tataarien ASNT
- Tšetšeenien ja inguušien ASNT
- Tšuvassien ASNT
- Tuvan ASNT
- Udmurtian ASNT
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Постановление Временного правительства России «о провозглашении России республикой» от 1 (14) сентября 1917 года Викитека (venäjäksi)
- ↑ Декларация прав трудящегося и эксплуатируемого народа Декреты Советской власти 1917–1918 гг., Исторические источники на русском языке в Интернете, Электронная библиотека, Исторический факультет, Московский государственный университет имени М.В.Ломоносова (venäjäksi)
- ↑ Конституция (основной закон) Российской Социалистической Федеративной Советской Республики (1918) vivovoco.astronet.ru (venäjäksi)
- ↑ Конституция СССР (1936)/Редакция 5.12.1936 г. Викитека (venäjäksi)
- ↑ Конституция РСФСР/1937/Редакция 21.01.1937 Викитека (venäjäksi)
- ↑ Virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.
- ↑ Конституция Российской Федерации Документы, Президент Россий (venäjäksi) (englanniksi)
Liettuan SNT- Kirgiisien SNT- Tadžikistanin SNT- Armenian SNT- Latvian SNT- Turkmenistanin SNT- Viron SNT
Lyhytikäiset: Karjalais-suomalainen SNT- Transkaukasian SFNT- Abhasian SNT- Horezmin SNT- Buharan SNT-
| Kiovan Venäjä (880–1100-luku) · Vladimir-Suzdal (1157–1318) · Novgorodin tasavalta (1136–1478) |
| Moskovan ruhtinaskunta (1340–1547) · Moskovan Venäjä (1547–1721) · Venäjän keisarikunta (1721–1917) |
| Venäjän väliaikainen hallitus (1917) |
| Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (1917–1991) · Neuvostoliitto (1922–1991) |
| Venäjän federaatio (vuodesta 1991) |
| Venäjän historia | Venäjän hallitsijat |
