Marit
Wikipedia
Marit (aikaisemmin tšeremissit) on suomalais-volgalainen (volgansuomalainen) kansa Venäjällä. Noin puolet mareista asuu Marin tasavallassa Volgan mutkan tienoilla, ja nykyään heitä asuu vainojen seurauksena myös Baškiriassa, Tatarstanissa, Udmurtiassa sekä Permin aluepiirissä ja Sverdlovskin alueella. Vuonna 1937 Stalinin vainoissa koko mariälymystö murhattiin.
Marit jakautuvat kolmeen ryhmään asuinpaikkansa perusteella. Volgan pohjoispuolella asuvat niittymarit, Volgan etelärannalla vuorimarit, ja itämarit Belajajoen alajuoksulla Baškiriassa.
Alkujaan marilaisia hallitsivat heidän omat heimoruhtinaansa ja heidän pääelinkeinonsa oli metsästys. 1500-luvulla venäläiset kuitenkin alistivat heidät, jolloin myös alkoi marilaisten kännyttäminen kristinuskoon. Kääntymisestä tehtiin ehto maan hankinnalle. Tämän ja kovan verotuksen vuoksi marilaisia pakeni 1600-luvulla suurin joukoin Baškiriaan, jossa heitä on nykyäänkin runsaasti. 1700-luvulla marilaiset kääntyivät joukoittain ainakin muodollisesti kristinuskoon, sillä vanhan uskonnon kannattajien verotus oli korkea. Vanhan uskonnon kannattajia on silti edelleen. 1600-luvun jälkeen myös elinkeinot muuttuivat, sillä maanviljely ohitti metsästyksen tärkeimpänä elinkeinona.
Vielä nykyaikana suurin osa mareista asuu pienissä, noin 200 asukkaan kylissä.
Leonid Markelovin noustua Kremlin tukemana Marin tasavallan presidentiksi on mareihin kohdistuva syrjintä kiihtynyt.
