Vuorimarin kieli
Sivulta puuttuu | Vuorimari | |
|---|---|
| Oma nimi | мары йӹлмӹ |
| Muu nimi | länsimari, tšeremissi |
| Tiedot | |
| Alue | Marin tasavalta |
| Virallinen kieli | Marin tasavalta |
| Puhujia | 23 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä | suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-volgalaiset kielet volgalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | mrj (vuorimari) |
| ISO 639-3 | mrj |
Vuorimari on niittymarin ohella Venäjän federaatiossa puhuttavan suomalais-ugrilaisen marin kielen toinen päämurre. Vaikka yli 90% omaa kieltään käyttävistä mareista puhuu niittymaria, myös vuorimarille on kehitetty oma kirjakieli. Kirjakielten välillä on todellisuudessa vain murre-ero ja niiden yhdistämistä on suunniteltu pitkään. Yhdistämistä vastustaa lähinnä osa vuorimarien pientä älymystöä.
Vuorimaria puhutaan pääasiassa Marin tasavallan Vuorimarin, Jurinon ja Kilemaryn piireissä. Vuorimari on venäjän ja niittymarin ohella yksi Marin tasavallan virallisista kielistä, mutta sen todellinen asema on heikko. Vuoden 2010 väestönlaskennassa[1] vuorimaria ilmoitti puhuvansa Venäjällä 23 062 ihmistä, joista 22 279 Marin tasavallassa. Ilmoitus kielen puhumisesta ei tarkoita että kysymyksessä olisi henkilön äidinkieli.
Kieltä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. ISO-standardissa vuorimarin kielikoodi on mrj.
Vuorimarin kielellä ilmestyvät sanomalehdet Жерӓ ja Йӓмдӹ ли! sekä kirjallisuuslehti У сем. Vuorimarin radio lähettää ohjelmaa kaksi tuntia päivässä; klo 14:00-15:00 ja 18:00-19:00 paikallista aikaa.
Vuorimarin aakkoset [muokkaa]
| А а | Ä ä | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Л л | М м | Н н |
| О о | Ö ö | П п | Р р | С с | Т т | У у | Ӱ ӱ |
| Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ | Ъ ъ | Ы ы |
| Ӹ ӹ | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Viitteet [muokkaa]
Itämerensuomalaiset kielet: inkeroinen | karjala (aunuksenkarjala, lyydi, varsinaiskarjala) | liivi | suomi (kveeni, meänkieli) | vatja | vepsä | viro (võro)
Saamelaiskielet --- Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame | luulajansaame | piitimensaame | pohjoissaame | uumajansaame --- Itäsaamelaiset kielet: akkalansaame | inarinsaame | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | turjansaame
Mordvalaiset kielet: ersä | mokša
Mari (niittymari, vuorimari)
Permiläiset kielet: komi (komipermjakki) | udmurtti
Hanti
Mansi
Unkari
Samojedikielet --- Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani --- Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matori | selkuppi
Luokittelemattomia kieliä: merja | meštšera | muroma
Kiisteltyjä ryhmittelyjä
Suomalais-ugrilaiset kielet | Suomalais-permiläiset kielet | Suomalais-volgalaiset kielet | Volgalaiset kielet | Suomalais-saamelaiset kielet | Ugrilaiset kielet | Obinugrilaiset kielet
