Taivas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ilmakehän osaa. Taivas uskonnollisessa merkityksessä: katso Taivas (uskonto).
Taivas lentokoneen lentokorkeudelta nähtynä.

Taivas määritellään usein ilmakehän ja ulkoavaruuden väliseksi tilaksi, joka havaitaan taivaankappaleen pinnalta. Täsmällistä määritelmää on vaikea antaa. Taivas voidaan käsittää joko horisontin tai planeetan pinnalla olevien esineiden rajaamaksi ilmakehän näkyväksi osaksi.

Taivaalla usein näkyvät pilvet ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat muun muassa sateenkaaret, halot, salamat ja revontulet.

Taivaan värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan taivaan tyypillinen sininen väri johtuu Auringon säteilyn sironnasta ilmakehässä. Jos ilmakehää ei olisi, näkisimme päivälläkin mustan tähtitaivaan, ellei auringon kirkkaampi valo haittaisi tähtien näkemistä. Auringon valo on valkoista, se koostuu siis valon kaikista aallonpituuksista. Värit ovat valon eri aallonpituuksia siten, että sinisen valon aallonpituus on lyhyin, punaisen pisin. Kun valo osuu Maan ilmakehän hiukkasiin, se siroaa eli hajaantuu eri suuntiin. Maan ilmakehä sirottaa valon sinisiä aallonpituuksia voimakkaimmin, minkä vuoksi sinistä valoa tulee katsojan silmään joka puolelta taivasta.

Aurinko itse näyttää keltaiselta, koska suoraan auringosta tulevassa (siis siroamattomassa) säteilyssä on sinistä vähemmän kuin muita värejä. Auringonnousun tai -laskun aikana valo joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan ja suurin osa sinisistä aallonpituuksista ehtii sirota kokonaan pois: taivas näyttää tällöin punaiselta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grimvall, Göran: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt. (Varför är himlen blå? Regnbågar, ekon, stjärnfall, gröna blixtar, 1993.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-19834-X.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta taivas.