Avaruus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo avaruudesta sanan tähtitieteellisessä merkityksessä. Avaruudesta matematiikassa on erillinen artikkeli. Fysikaalinen avaruus käsitellään myös omassa artikkelissaan.
Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja ulkoavaruuden vyöhykkeet toisistaan.

Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Tarkkaa rajaa maapallon ilmakehän loppumisen ja avaruuden alkamisen välille ei voida asettaa, koska ilmakehän tiheys alenee maapallon painovoimakentän heikentyessä Maasta loitonnuttaessa eikä ole olemassa selkeää rajaa, mutta avaruuden voidaan katsoa alkavan 100 kilometrin korkeudella sijaitsevasta Kármánin rajasta. Tällä korkeudella ilmakehän tiheys on enää vain noin 1/2200000 maanpinnan ilmakehän tiheydestä.[1]

Avaruus on lähes yksinomaan tyhjiö. Tyhjiötä täyttävä massa on pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Tähtienvälisessä avaruudessa leijuu silti erittäin pienitiheyksisiä vetypilviä (tiheys on suuruusluokkaa yksi atomi kuutiosenttimetrissä) sekä fotoneita, neutriinoita ja muita alkeishiukkasia. Osa tähtienvälisestä aineesta on molekyyleinä (molekyylipilvet) sekä pölyhiukkasina, joiden arvellaan koostuvan etupäässä grafiitista ja silikaateista.lähde?

Viimeisimpien WMAP-satelliitin tulosten mukaan kaikkeus on geometriselta rakenteeltaan euklidinen eli tasomainen. Tästä ei vielä voida vetää suoraa johtopäätöstä siihen, onko avaruus ääretön vai äärellinen. On myös olemassa mahdollisuus, että maailmankaikkeus on sittenkin kaareva. Asiasta saadaan lähivuosina lisää tietoa vuonna 2009 laukaistun Planck-luotaimen hankkimana. Havaittavan kaikkeuden säteeksi arvioidaan noin 14 miljardia valovuotta. Maapallon sijaintia kaikkeudessa ei ole mielekästä määritellä, sillä tietyssä mielessä kaikkeuden jokainen piste on samalla alkuräjähdyksen tapahtumapaikka.lähde?

Suurin osa avaruuden massasta on nykytiedon mukaan niin sanottua pimeää ainetta. Pimeän aineen koostumusta ei tiedetä tarkasti, mutta on arveltu, että se voisi koostua esimerkiksi neutriinoista, pienistä mustista aukoista tai toistaiseksi tuntemattomista alkeishiukkasista.[2]

Historiallisia käsityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofit ja tähtitieteilijät ovat aikojen kuluessa esittäneet monia oletuksia avaruuden luonteesta. Pitkään oletettiin, että avaruudessa valoa samoin kuin muutakin sähkömagneettista säteilyä kuljettaisi väliaine nimeltä eetteri. Eräät tiedemiehet ja teologit vastustivat mahdollisuutta, että tyhjiötä voisi koskaan esiintyä luonnossa, ennen kuin Christiaan Huygens valmisti ensimmäisen tehokkaan tyhjiöpumppunsa. Vielä senkin jälkeen ajatusta vastustettiin yleisesti. ”Luonto ei voi sietää tyhjiötä”, lausui René Descartes lainaten Aristoteleen käsityksiä[3].

Mistä avaruus alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan ilmakehä ohenee ylöspäin mennessä, eikä ilmakehän ja avaruuden välillä siksi ole selkeää rajaa.

  • 8 000 m merenpinnasta: Kuolemanvyöhyke, jonka yläpuolella ilman happipitoisuus ei riitä elossapysymiseen.[4]
  • 8 848 m merenpinnasta: Mount Everest, maapallon korkein kohta.
  • 10-18 km: Tropopaussi - troposfääri loppuu ja stratosfääri alkaa.
  • 80,5 km (50 mailia): NASA:n käyttämä avaruuden raja.
  • 100 km: Kármánin raja, avaruuden raja Fédération Aéronautique Internationalen mukaan.
  • 110 km: Revontulten alin raja
  • 360 km: Kansainvälisen avaruusaseman keskietäisyys maasta
  • 35 786 km: Geostationaarinen rata. Tällä radalla olevat satelliitit pysyvät maahan nähden paikallaan.
  • 320 000 km: Yksi Lagrangen pisteistä, missä maan ja kuun vetovoimat ovat yhtä suuret.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://tpsx.arc.nasa.gov/cgi-perl/alt.pl
  2. Sakari Nummila: [www.avaruus.fi/index.php?id=5052 Historiallinen löytö - pimeän aineen koostumus saattoi ratketa] Tähdet ja avaruus. 16.4.2013. Ursa, tähtiteteellinen yhdistys. Viitattu 30.9.2013.
  3. http://ebooks.adelaide.edu.au/a/aristotle/physics/
  4. Everest:The Death Zone Nova. 1998-02-24. PBS.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]