Tähtienvälinen aine
Wikipedia
Vaikka avaruus vaikuttaa tyhjiöltä, siellä on kuitenkin suhteellisen paljon erilaisia hiukkasia ja pienkappaleita. Tätä sanotaan tähtienväliseksi aineeksi, joka sijaitsee tähtienvälisessä avaruudessa.
Tähtienvälinen aine aiheuttaa ekstinktiota, eli tähtien valon punertumista ja himmenemistä, joka täytyy ottaa huomioon mm. tähtitieteellisten kohteiden etäisyyttä arvioitaessa.
Tähdet syntyvät tähtienvälisen aineen pilvistä yleensä joukkoina.
[muokkaa] Koostumus
Tähtienvälinen (eli interstellaarinen) aine koostuu varatuista hiukkasista (elektronit, protonit, positronit ), varauksettomista hiukkasista (fotonit, neutronit) ja atomeista ja -molekyyleistä sekä pölyhiukkasista. Näistä atomeista suurin osa on vetyä ja heliumia, joita syntyi alkuräjähdyksessä. Osa on myös tähtien ydinreaktioissa muodostunutta raskaampaa ainesta, kuten hiiltä ja rautaa. Näitä raskaammat alkuaineet ovat syntyneet supernovissa. Lisäksi tähtienvälisessä avaruudessa esiintyy myös neutriinoja, joita on erittäin vaikea havaita.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Karttunen, Hannu, Karl Johan Donner, Pekka Kröger, Heikki Oja & Markku Poutanen: Tähtitieteen perusteet. Neljäs laitos. Ursan julkaisuja 87. Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 952-5329-30-5.
