Haloilmiö

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee optista ilmiötä, haloefekti liittyy psykologiaan.

22 asteen rengas on tyypillinen halo Suomen taivaalla.

Haloja, sivuaurinko, 22 ylläsivuava kaari, zeniitinympäristön kaari (näkyy heikosti yläreunassa)

Haloilmiö on ilmakehän optinen ilmiö, joka ilmenee taivaalla näkyvinä erilaisina renkaina, kaarina ja kirkastumina. Halot syntyvät, kun auringon tai kuun valo taittuu tai heijastuu ilmassa leijuvista jääkiteistä. Tavallisesti halot esiintyvät auringon, kuun tai keinovalojen lähettyvillä, mutta hienoissa halonäytelmissä haloja on koko taivaan alueella. Usein tavallisimmat halot sotketaan sateenkaareen, sillä molemmissa esiintyy useita eri spektrin värejä. Kiteiden rakenne ja liiketila vaikuttaa siihen, millaisia haloja taivaalle muodostuu. Tavallisin kiderakenne on kuusikulmainen prisma. Eräät harvinaisemmat halot syntyvät kiteistä, joilla on pyramidin muotoiset päätyosat.

Erilaisten halomuotojen yleisyydet vaihtelevat tavattoman paljon. Tavallisimpia haloja havaitaan keskimäärin yli satana päivänä vuodessa, kun harvinaisimmista tunnetaan koko maailmasta vain muutamia yksittäisiä havaintoja. Harvinaisten halomuotojen esiintyminen vaatii yleensä paitsi tarkalleen tietynmuotoisia jääkiteitä, näiden kiteiden on myös oltava optisesti riittävän virheettömiä ja leijuttava ilmassa tietyssä asennossa. Suurikokoisten halojen harvinaisuutta selittää myös niiden himmeys.^[1]