Harsopilvi
Harsopilvi (Cirrostratus, Cs) on laaja, tasapaksu ja ohut yläpilvi, jota esiintyy yli viiden kilometrin korkeudessa.
Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harsopilviä on yli viiden kilometrin korkeudessa.[1] Harsopilvi syntyy usein laajojen ilmamassojen kohotessa hitaasti, untuva- ja palleropilven osien yhteyteen tai palleropilvestä putoilevista jääkiteistä. Pilvi voi syntyä myös verhopilvien ohetessa ja kuuropilvien alasimen levitessä.[2]
Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harsopilvi on laaja ja tasapaksu. Joskus siinä esiintyy pitkiä juovia (Cirrostatus fibratus).[1] Aurinko näkyy aina sen läpi, ja joskus se on niin ohut, että sitä ei päivällä huomaa. Harsopilvi aiheuttaa usein haloilmiöitä Auringon ja Kuun ympärille.[2]
Jos harsopilvessä näkyy varjoja, on se laskeutunut ja paksuuntunut ja enteilee varsinkin tasaisena usein lämpimän rintaman saapumista. Korkeammalle noustessaan se ei ennakoi nopeaa sään muutosta.[2]
Jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lajit:[3]
- Cirrostatus fibratus, kuituinen
- Cirrostratus nebulosus, utumainen, sumumainen kerros
- Muunnokset:
- Cirrostratus stratiformis, kerrosmainen
- Cirrostratus undulatus, aaltomainen
- Cirrostratus duplicatus, kaksinkertainen
- Cirrostratus lacunosus, kennomainen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9.
- Vartiainen, Juha: Suuri pilvikirja. Helsinki: Readme.fi, 2013. ISBN 978-952-220-669-5.
