Lämmin rintama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lämpimän rintaman merkki sääkartalla

Lämmin rintama on kapeahko rajavyöhyke lämpimän ja kylmemmän ilmamassan välillä, joka liikkuu siten, että lämmin ilma valtaa alaa kylmemmältä.[1] Lämpimään rintamaan liittyy laaja, tuntikausia kestävä sade, jota voidaan sanoa maakuntasateeksi, koska sade peittää suuria alueita. Sade tulee sadepilvestä Nimbostratus. Lämmin rintama havaitaan jo noin kahtatoista tuntia ennen sateen alkamista, rintama on ainakin 700 - 1000 km leveä. Lämpimän rintaman kaltevuus on noin 1:100 rintaman kulkusuuntaan päin. Lämpimän rintaman takana lämpimällä vyöhykkeellä lämmin ilma nousee hitaasti ylös ja syntyy kerrospilviä.

Ensin havaitaan vain ohuita yläpilviä yhtenäisenä reunana. Nämä paksunevat vähitellen verhopilvien kautta sadepilviksi ja alkavat sataa. Samaan aikaan ilmanpaine laskee 1-6 hehtopascalia (hPa) tunnissa ja tuuli voimistuu.

Lämpimän rintaman lähestyminen ja ylikulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpimän rintaman poikkileikkaus pilvityyppeineen.

Ensimmäiset yläpilvet näkyvät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauhamainen yläpilvipeitteen raja lähestyy. Yläpilvet ovat untuvapilviä ja harsopilviä. Alempana näkyy kumpukerrospilveä saarekkeina.
Lämpimän rintaman yläpilvipeitteen raja korkealla taivaalla.

Ensimmäiset merkit lämpimästä rintamasta ovat cirruspilvien (valkoisten höyhentä muistuttavien untuvapilvien) ilmestyminen taivaanrantaan. Monesti ne muistuttavat suksea tai jalasta. Näitä pilviä näyttää seuraavan nopeasti yhtenäinen, harmaa pilvipeite. Toinen vaihtoehto on ensin hajanainen cirruspilvialue, sitten sekaan tulee muutamia hahtuvapilvilauttoja, jonka jälkeen yläpilvi yhtenäistyy hitaasti. Tällöin on cirrusta ja cirrostratusta, tasaista valkoista harmaata harsopilveä koko taivaan yllä. Yläpilvet liikkuvat monesti nopeasti ja ovat rintaman tulosuuntaa vastaan nauhamaisia. Tämä liittyy rintaman suuntaiseen suihkuvirtaukseen, jonka ydin kulkee juuri ensimmäisten cirruspilvien yllä.

Kun rintama liikkuu itään, yläpilvet liikkuvat myös itään mutta alapilvet luoteeseen tai pohjoiseen.

Yhtenäinen yläpilvipeite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cirrostratus, harsopilvi, ohut taivaan peittävä valkoinen harsomainen pilvipeite
Paksu Cirrostratus, harsopilvi, aiheuttaa kehän Auringon ympärillä, alaosassa hieman tummaa verhopilveä.

Seuraavassa vaiheessa taivaan peittää valkeanharmaa cirrostratus-pilvipeite, jossa näkyy haloilmiöitä Auringon ja Kuun ympärillä.

Jos harsopilvessä näkyy ison mittakaavan kuituisuutta, se on poikittain pilvien tulosuuntaan nähden. Kuituisuus on merkki suihkuvirtauksesta, joka kulkee rintaman suuntaisesti. Monesti kesällä harmaiden pilvien alapuolella on kumpupilviä.

Paksuneva verhopilvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Horisontissa verhopilveä, ylhäällä harsopilveä
Altostratus translucidus, läpikuultava verhopilvi, jonka läpi aurinko paistaa, saattaa ennakoida sadetta muutaman tunnin sisään.

Viimeinen vaihe ennen sateen alkua on harmaa, tasainen verhopilvi, jonka läpi aurinko aluksi paistaa kuin maitolasin läpi. Verhopilvessä on joskus alapinnalla aaltomaisia rakenteita. Samaan aikaan havaitaan monesti hahtuvapilviä tummina verhopilven alla. Joskus lämpimän rintaman lähestyessä verhopilvien alla nähdään kumpupilviä, jotka näyttävät tummilta verhopilvien muodostamaa taustaa vasten. Kesällä tämä enteilee ukkosta. Syksyllä ja talvella lämpimän rintaman pilvet peittyvät monesti kumpukerrospilveen, vasta sadepilvet huomataan. Kumpukerrospilveä syntyy, koska alemmassa ilmakehässä on kylminä vuodenaikoina usein kosteaa.

Sade alkaa hiljalleen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimbostratus on lämpimän rintaman sadepilvi.

Paksu verhopilvikin sataa, mutta sen sade ei välttämättä ulotu maahan asti. Ennen sadetta nähdään yleensä repaleisia mustia nopeasti liikkuvia pilviä harmaan pilvipeitteen seassa. Ne ovat sateesta haihtuneesta vedestä tiivistyneitä repalesumupilviä. Kun verhopilvi paksunee aurinko ei enää kuulla sen läpi ja se muuttuu sadepilveksi, alkaa sade. Lämpimän rintaman sade alkaa pikkuhiljaa, monesti ulkona kulkija huomaa pienten pisaroiden ripsivän kasvoille. Aluksi heikko sade kiihtyy noin puolessa tunnissa kunnon sateeksi, joka jatkuu tuntikausia, jopa 18 tuntia. Sataa laajalla, maakuntien kokoisella alueella. Sadealueen leveys on noin puolet kaikkien rintaman pilvien leveydestä, eli esimerkiksi 350-550 km. Lämmin rintama on monesti sumuinen ja sadepilven alla viilettää nopeasti repalemaisia pilviä, fractostratuksia, joita ja myös kumpukerrospilviä tiivistyy sateesta haihtuneesta kosteudesta.

Ukkonen liittyy monesti lämpimäänkin rintamaan kesällä, mikäli lämpimässä rintamassa tapahtuva nousuliike on riittävän voimakasta. Jos rintama lähestyy idän ja etelän väliltä, kesällä, siinä on tyypillisesti paikallisia tai yhtenäisempiäkin ukkoskuuroja.

Rintaman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintaman jälkeen nähdään ehkä poistuva jyrkkä pilviseinä muiden pilvien raosta. Se muistuttaa nopean kylmän rintaman etureunaa, kuuropilvirintamaa. Monesti alempana olevat pilvet, esimerkiksi repalekumpupilvet tai kumpupilvet peittävät sen kokonaan tai osittain. Joskus taivas selkenee vasta repalekumpupilvipeitteen hiljalleen harvetessa. Sää muuttuu monesti kesällä hyvin lämpimäksi. Kesällä myös sää selkenee yleensä nopeasti, talvella taivaalle jää kumpukerrospilvilautta tai usein myös sumu. Välittömästi lämpimän rintaman jälkeen ei tule huonoa säätä, paitsi siinä tapauksessa, että ilmaan jäänyt kosteus kehittyy kesällä kuuro- tai ukkospilviksi. Lämmin rintama enteilee monesti kylmän rintaman tuloa. Kesällä lämmin ilmamassa on helteinen ja hiostavan kuuma, ja siinä voi joskus syntyä paikallisia ns. lämpöukkosia. Kylmää rintamaa ennen voi saapua kesällä esimerkiksi kuuronauha.

Lämmin rintama matalapaineessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matalapaineen lämmin rintama on yleensä polaarisen ilman ja keskileveysasteiden ilman raja. Lämmin keskileveysasteiden ilma ajaa takaa viileää tai kylmää polaarista ilmaa.

Lähellä matalapaineen keskustaa ovat sateet ja tuulet kovia sekä pitkäkestoisia. Isobaarit ovat tiheässä. Kauemmaksi keskustasta mennessä sateet ja tuulet heikkenevät sekä sääkartan isobaarit harvenevat. Sade- ja pilvialueet kapenevat ja heikkenevät sekä rintamat loivenevat.

Hieman kauempana matalapaineesta lämmin rintama ei välttämättä sada, on vain verhopilviä ja hahtuvapilviä. Sadetta tulee verhopilvestä vain paikoin ajoittaista heikkoa.

Vielä etäämpänä korkeapaineen alueella nähdään pelkkä Cirrostratus-lautta, ja maanpinnalla oleva rintamakin on epämääräinen, hidas lämpötilan vaihdos. Rintama on etäällä kalteva ja korkeapaineen laskeva liike vallitsee. Rintama on hyvin leveä ja vaikea määrittää yksikäsitteisesti.

Lämpimän rintaman pilvien leveys on 300-600, jopa 1500 km. Untuva - ja harsopilvien koostama muuri havaitaan noin 500-1500 kilometriä ennen rintaman saapumista. Kun lämmin rintama riippuu tyypillisesti 20-60 km/h, niin koko pilvikentän ylitys vie 8-30 tuntia.

Rintaman paikka maanpinnalla määritetään tuulen kääntymisestä, mikä on nopea tapahtuma. Toinen selvä merkki on ns. sola missä ilmanpaine on rintaman kohdalla alhaisin. Vasta toissijaisesti lämmin rintama on pilvien, sateen tai lämpötilan muuttumisen kohta. Kesällä lämpötila laskee hieman lämpimän rintaman edellä, koska pilvet peittävät auringon, ja lämpötila saattaa nousta vasta rintaman mentyä yli jopa 15-20 astetta.

Talvella lämpötila alkaa nousta jo ennen rintaman ylitystä, kun silloin pilvet estävät kylmän maan jäähtymistä ulossäteilyn kautta ja voimistuva tuuli heikentää tai hävittää inversion kokonaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Glossary of Atmospheric Terms:Cold Front 1999. American Meteorological Society.