Kazanin kaanikunta
| قازان خانليغى Qazan Xanlığı Казан Ханлыгы |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1438 – 1552 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Olug Moxammat (ensimmäinen) Yadegar Moxammat (viimeinen) |
Kazanin kaani | ||||||
| Pääkaupunki | Kazan | ||||||
| Uskonnot | Sunnalaisuus | ||||||
| Yleisimmät kielet | tataari, tšuvassi, mari | ||||||
| Edeltäjä(t) | Kultainen orda | ||||||
| Seuraaja(t) | Moskovan Venäjä | ||||||
Kazanin kaanikunta (tataariksi Казан ханлыгы, Qazan xanlığı ja ven. Казанское ханство, Kazanskoje hanstvo) oli vuosina 1438–1552 toiminut tataarien feodaalinen valtio, joka sijaitsi entisen Volgan Bulgarian alueella eli nykyisen Tatarstanin, Marimaan, Tšuvassian ja Mordvan alueilla sekä osittain Udmurtian ja Bashkortostanin alueilla. Kaaninkunnan pääkaupunkina toimi Kazan.
Maantiede [muokkaa]
Kaanikunnan alue muodostui Bolğarin, Cükätäwin, Kazanin ja Qaşanin valtakuntien maista, joissa asuivat muslimibolgaarit, sekä muista maista, jotka alun perin kuuluivat Volgan Bulgariaan. Kaanikunnan pääjokia ja -väyliä olivat Volga-, Kama- ja Vjatka-joet.
Väestö [muokkaa]
Suurin väestöryhmä olivat Kazanin tataarit. Kaaninkuntalaiset eivät kuitenkaan pitäneet itseään välttämättä tataareina, vaan muslimeina tai kazanilaisina. Islam oli valtionuskonto.
Historia [muokkaa]
Kazanin kaanikunta oli yksi kahdeksasta kaaninkunnasta, jotka muodostuivat Kultaisen Ordan hajaannuttua. Vuonna 1552 Kazanin kaaninkunta liitettiin Moskovaan.
