Omsk

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Omskin vaakuna

Omskin sijainti Venäjällä

Tarskaja katu

Omsk (ven. Омск) on kaupunki Lounais-Siperiassa Irtyš- ja Om-jokien yhtymäkohdassa Siperian radan varrella. Kaupungin asukasluku on 1 140 200 (2003). Omsk on Omskin alueen pääkaupunki. Moskovaan on Omskista matkaa 2555 kilometriä. Omsk on Siperian kasakoiden, Omskin ja Taran piispan sekä Siperian imaamin hallintokaupunki.

Omskin puulinnoitus perustettiin 1716 suojelemaan Venäjän rajaa tasangon nomadeja vastaan. 1700-luvun lopulla pystytettiin kivinen linnoitus, josta on vielä jäljellä Tobolskin ja entisöity Taran portti. Tältä ajalta on vielä olemassa myös saksalainen luterilainen kirkko, asevarasto, tyrmä ja komendantin talo. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Omskista tuli Länsi-Siperian ja nykyisen Kazakstanin alueen hallinnollinen keskus. Kaupunki menetti merkitystään rajan siirtyessä kauemmas. Sitä käytettiin vankien karkotuspaikkana: mm. Dostojevski eli ja työskenteli Omskissa. Vuonna 1881 asukasluku oli 53 050. Uusi nousu alkoi Siperian rautatien valmistumisen myötä.

Pian vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen valkoiset valtasivat kaupungin ja siellä toimi amiraali Koltšakin valkoinen hallitus, joka julisti Omskin Venäjän pääkaupungiksi. Kaupungissa säilytettiin myös keisarillisen pankin kultavarastoja, jotka evakuoitiin ja hävisivät valkoisten vetäytyttyä itään.

Länsi-Siperian pääkaupungiksi tuli kuitenkin Novosibirsk (ent. Novonikolajevsk), jolloin Omsk menetti hallintotoimintonsa. Toinen maailmansota toi Omskiin suuren määrän evakuoitua teollisuutta. Tämän johdosta kaupungista tuli kuitenkin suljettu, eikä sinne päästetty ulkomaalaisia ennen 1990-lukua. 1950-luvulla Siperian ölyvarojen käyttöönoton jälkeen kaupunkiin rakennettiin öljynjalostuskompleksi ja kokonainen "öljytyöläisten kaupunki", joka laajensi kaupunkia pohjoiseen Irtyšin varrelle. Öljy-yhtiö Sibneft on kaupungin suurin työnantaja. Vuoden 1990 jälkeen sotateollisuuden romahdus johti kuitenkin suureen työttömyyteen.