Puuraja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Puuraja on se maantieteellinen raja, jonka yläpuolella (vuoristossa) tai pohjoispuolella (arktiset alueet) yksittäiset puut eivät kykene kasvamaan ilmastollisten olosuhteiden vuoksi. Puurajan yläpuolella ennen lumirajaa kasvaa ruohovoittoista vuoristokasvillisuutta. Metsänraja on vastaavasti se raja, jossa metsää ei enää kasva. Usein metsä harvenee hiljalleen ennen tundraa, kitukasvuista kylmää pensas- ja ruohokasvillisuutta. Metsä voi rajoittua myös savanniin tai aroon kuivuuden perusteella. Yleensä metsä vaatii kasvaakseen sadetta 500–1 000 millimetriä vuodessa. Metsä ja yksittäiset puut voivat myös rajoittua suohon tai ihmisen tekemään peltoon, hakkuuaukioon tms.

Puuraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänrajalla vuoristossa vuoden keskilämpötila on 6,5 °C mutta voi olla 5,5–7,5 °C 10 cm:n syvyydessä maan alla. Keski-Alpeilla puuraja on 2 200 m:n korkeudessa mutta Meksikossa, Pico di Orizabassa 4 000 m:ssä. Rannikoilla ja vuoristoissa puuraja on voimakkaiden tuulten takia alempana, tuuli mm haihduttaa kosteutta nopeasti pois. Puuraja riippuu myös rinteen jyrkkyydestä ja sademäärästä (jos rinne on sillä vuoren puolella, jossa ei sada). Ylimpänä kasvavat puut ovat usein matalia, tiheässä kasvavia käyriä pensaita, joita kutsutaan saksan kielessä nimellä Krummholz.

Metsänraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänraja on Siperiassa taigan ja tundran välissä kohdassa, missä heinäkuun keskilämpötila on alle 10 °C. Tarkka tämä sääntö ei ole. Joitain puita kasvaa ehkä jo 8 C:ssä[1]. Metsänrajaksi voisi sanoa viimeistään vyöhykettä (leveysastetta), jossa vuoriston puuraja on laskeutunut merenpinnan tasalle 0 metriin. Norjassa metsänraja siirtää pohjoiseen Golfvirran vaikutus ja lämmin meri-ilmasto paikkaan 71 pohjoista kohdassa 24 itäistä. Keski-Siperiassa yllättäen äärimmäisen mantereisen ilmaston mukanaan tuoma lämmin kesä. Metsänraja lienee lähinnä pohjoisnapaa 72°30' pohjoista pituuspiirillä 102 I, ja Ary-Masissa Keski-Siperiassa Novajajoen, Khatangajoen laaksossa. Grönlannissa on tehty puiden istutuksia ja todettu niiden kasvavan leveysasteella 64° pohjoista leveyttä, Joitakin puita on selvinnyt hengissä hitaasti kasvaen Søndre Strømfjord, 67° pohjoista leveyttä. Quebecissa Kanadassa kylmä Labradorinvirta ja pohjoisnavan läheisyys viilentävät ilmaa ja puuraja laskeutuu 72 läntistä leveyttä paikkaan 56 pohjoista leveyttä mutta Labradorin niemimaalla jopa 53 pohjoista leveyttä. Kamtshatkan niemimaalla Venäjän itäosissa metsää ei kasva 60 leveysastetta korkeammalla kylmien merivirtojen ja voimakkaiden tuulten takia.

Puurajoja eri vuoristoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti Summittainen leveysaste Arvioitu puurajan korkeus (m) Muuta
Ruotsi 68°P 400
Sveitsin Alpit 46°P 2 400
New Hampshire, Yhdysvallat 44°P 1 220 Joillain vuorilla tulipalojen takia alempi puuraja ja maaperän kato.
Wyoming, Yhdysvallat 43°P 3 000
Kalliovuoret, Yhdysvallat 40°P 3 500 Lämpimillä lounaisrinteillä; alempi (n. 2 400 m koillisrinteillä)
Japanin Alpit 39°P 2 900
Yosemite, Yhdysvallat 38°P 3 200 Sierra Nevadan länsirinteillä
Yosemite, Yhdysvallat 38°P 3 600 Sierra Nevadan itärinteillä
Himalaja 28°P 4 400
Havaiji, Yhdysvallat 20°P 2 800 Sademäärä pasaatituulten yllä alheinen
Costa Rica 9.5°P 3 400
Kilimanjaro-vuori, Tansania 3°E 3 000
Uusi-Guinea 6°E 3 900
Andit, Peru 11°E 3 900 Itäpuolella, länsirajalla puiden kasvua rajoittaa kuivuus.
Sierra de Córdoba, Argentiina 31°E 2 000 Eristynyt vuori, korkea puuraja, pasaatituulten yllä sade heikkoa
Australian Alpit, Australia 36°E 2 000 Australian Alppien länsipuolella
Australian Alpit, Australia 36°E 1 700 Australian Alppien itäpuolella
Eteläsaari, Uusi-Seelanti 43°E 1 200 Voimakas meren vaikutus, viileä kesä joka rajoittaa puiden kasvua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]