Proosa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.

Proosa voidaan jakaa taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan, asiateksteihin, joissa voidaan käyttää myös tieteellistä termistöä tai yleensä ammattisanastoa.

Taideproosaan luetaan suorasanainen kaunokirjallisuus, varsinkin romaanit ja novellit. Proosa voidaan määritellä suorasanaiseksi tarinaan pohjaavaksi kertomakirjallisuudeksi, joka jakautuu faktaan ja fiktioon sen mukaan, onko kirjoitus mielikuvituksen tuotetta vai tosiasioihin perustuvaa.

Fiktioon perustuvat tekstit ovat tarinoita, jotka eivät ole tapahtuneet, mutta voisivat tai olisivat voineet tapahtua. Myös fantasiakirjallisuus sekä tieteiskirjallisuus luokitellaan fiktioksi. Faktaan perustuvat tekstit ovat tosipohjaisia asiatekstejä, mutta esimerkiksi elämäkerrat voivat olla osittain kaunokirjallisia teoksia.

Asiateksti, asiaproosa puolestaan on tavallinen ilmaisumuoto sanomalehdissä, aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, filosofiassa, kirjeissä, esseissä, tietokirjoissa ja monissa muissa kirjoitetun kielen lajeissa. Myös taitavien toimittajien tekstit yltävät usein kaunokirjallisiin ansioihin.

Aikoinaan proosaa pidettiin tylsänä ja mielikuvituksettomana kirjoitetun kielen lajina. Silloin sana proosallinen kuvasi noita ominaisuuksia.

Proosan lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.