Tarton yliopisto

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tarton yliopisto
Academia Gustaviana
Kuva:Tarton yliopiston logo.png
Latinaksi: Universitas Tartuensis
Perustettu 1632
Tyyppi Julkinen
Rehtori Alar Karis
Henkilökunta n. 800 opettajaa
Opiskelijoita 19 000
Sijainti Tartto, Viro
Osoite Ülikooli 18 50090
Tartu
Estonia
Yhteistyö Coimbra-ryhmä
Sivusto http://www.ut.ee

Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool) on perustettu Viron Tarttoon 30. kesäkuuta 1632. Tarton yliopiston perustamisasiakirjan allekirjoitti kuningas Kustaa II Aadolf sotaleirillä lähellä Nürnbergiä.

Klassistinen yliopiston päärakennus on J.W. Krausen suunnittelema ja se rakennettiin 18051809 entisen Marian kirkon paikalle. Kuninkaan patsas sijaitsee päärakennuksen takana. Yliopiston siipirakennukset tehtiin vuosina 18561858.

Alkujaan yliopiston opiskelijat olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, ja pieni osuus opiskelijoista oli myös suomalaisia. Virolaisia ei 1600-luvulla opiskellut Tarton yliopistossa lainkaan. 1800-luvulla elänyt Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kokoaja, Friedrich Reinhold Kreutzwald on Tarton yliopiston tunnetuimpia kasvatteja. Yliopistosta hän valmistui lääkäriksi.

Yliopisto on Viron vanhin ja merkittävin korkeakoulu, ja sen venäjän kielen laitos on maailmankuulu korkeatasoisesta opetuksestaan. Opettajia yliopistossa on noin 800 ja opiskelijoita noin 19 000.

Yliopiston opetuskielenä oli saksa vuosina 1802–1893, jonka jälkeen opetuskieleksi otettiin venäjä. Opetus viron kielellä aloitettiin 1919.

Tarton yliopisto on solminut Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 1989.

Tarton yliopiston ulkomaalaisista opiskelijoista selvä enemmistö on suomalaisia, joita on noin 500.

[muokkaa] Tiedekunnat ja opetuspaikat

Tarton yliopistossa on 11 tiedekuntaa:

Yliopistoon kuuluu noin 150 laitoksen lisäksi kaksi ammattikorkeakoulua, joista toinen sijaitsee Pärnussa ja toinen Türissa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut