Ruotsinsuomalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Ruotsinsuomalainen” ohjaa tänne. Lehdestä kertoo Ruotsin Suomalainen
Ruotsinsuomalaiset
Ruotsinsuomalainen epävirallinen lippu
Ruotsinsuomalainen epävirallinen lippu
Väkiluku 675 000 ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa (31.12.2008)[1]
Kielet suomi, meänkieli, ruotsi
Uskonnot luterilaisuus
Sukulaiskansat suomalaiset
Huomautukset
Suomea tai meänkieltä ymmärtäviä kaikkialla Ruotsissa (Tukholman läänissä määrällisesti eniten, Norrbottenin läänissä suhteellisesti eniten).[2]
Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005.

Ruotsinsuomalaiset (ruots. sverigefinnar) muodostavat suomea tai meänkieltä äidinkielenään puhuvan kansanryhmän Ruotsissa. Meänkieleksi nimitetään Ruotsin puoleisessa Tornionlaaksossa puhuttavaa suomen kielen murretta, jolle on viime aikoina vaadittu itsenäisen kielen asemaa. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä on jo ristiretkiä edeltävältä ajalta.[3] Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään Ruotsissa Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä 24.2. Gottlund toi 1800-luvun alussa esille Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet metsäsuomalaiset.[4]

Usein Tornionlaakson meänkieliset länsipohjalaiset katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia Haminan rauhassa.[5] Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Ruotsin asukkaista arvioidaan, että noin 220 000 puhuu suomea äidinkielen tasolla.[6]

Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoaluelita: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista, ja sen jälkeen noin 20-25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.[7][8] Termi "ruotsinsuomalainen" voikin ruotsiksi kääntää myös "sverigefinländare", mikä selkeämmin ei viittaa äidinkieleen. Tilastot ruotsinsuomalaisista viittaavat yleensä tähän suureen ryhmään, jossa on mukana kaikki, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä riippumatta. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa ruotsia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta.[9] Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti kirvesmiehinä, nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, piikoina ja renkeinä.[10] Ammattikuntarakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta Södermalmille.[11]

Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta Tornionlaakson meänkieltä puhuvat länsipohjalaiset polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar) sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään suomalaisperäistä paikannimistöä.

Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. 1960- ja 1970-luvun taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960-1979 tehtiin noin 322 000[12] muuttoa Suomesta Ruotsiin (muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useamman kerran Ruotsiin). Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat mm. työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.[13] Viisumipakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta 1949.[14] Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa. 1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.

Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2008 lopussa noin 675 000 suomalaistaustaista.[1] Sisuradion mukaan kyseiseen lukuun sisältyvät:[1]

  • Suomessa syntyneet (175 116 henkeä)
  • ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa (261 136 henkeä)
  • ne, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa (238 680 henkeä).

Statistiska centralbyrånin tilastotietokantojen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2011 lopussa

  • 166 723 Suomessa syntynyttä[15]
  • 67 936 Suomen kansalaista.[16]

Statistiska centralbyrån on julkaissut myös tilaston Ruotsin väestön syntymämaista ja syntyperistä vuosien 2011 ja 2012 osalta. Tilaston perusteella:

Syntymämaa tai syntyperä Henkeä
(31.12.2011)[17]
Henkeä
(31.12.2012)[18]
Suomessa syntyneitä 166 723 163 867
Ruotsissa syntyneitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa 63 701 63 499
Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa 4 327 4 376
Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti syntynyt Suomessa ja isä jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa 13 776 13 800
Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti Ruotsissa 65 016 65 267
Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti on syntynyt Suomessa ja isä Ruotsissa 114 140 114 140
Yhteensä 427 683 424 949

Vuoden 1980 lopussa Ruotsissa asui 251 168 Suomessa syntynyttä.[19] Tämän jälkeen Suomessa syntyneiden määrä on ollut laskusuunnassa.

Ruotsin Suomessa syntyneet asukkaat ovat ikääntyneitä: suomalaissyntyisillä naisilla keski-ikä oli 61 vuotta ja miehillä 59 vuotta. Noin 60 prosenttia suomalaissyntyisistä Ruotsissa on naisia ja 40 prosenttia miehiä.[20]

Ruotsinsuomalaiset kunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin tilastoviranomaisen Statistiska centralbyrånin julkaisuissa on tilastoja Suomen kansalaisten ja Suomessa syntyneiden määrästä kunnittain. Seuraavassa oleva tilasto kuvaa ajankohdan 31.12.2009 mukaista tilannetta.[21] Tilastosta on poimittu tähän vain ne Ruotsin kunnat, joissa Suomessa syntyneiden määrä tai väestöosuus on suurehko.

Kunnat, joissa yli 1 500 Suomessa syntynyttä:

Kunta Suomessa
syntyneitä[21]
 %
Tukholman kunta 18 273 2,2
Göteborgin kunta 7 399 1,5
Eskilstunan kunta 5 212 5,5
Västeråsin kunta 4 549 3,3
Södertäljen kunta 4 522 5,3
Boråsin kunta 3 816 3,7
Haaparannan kunta 3 733 36,9
Botkyrkan kunta 3 438 4,2
Huddingen kunta 2 908 3,0
Uppsalan kunta 2 886 1,5
Haningen kunta 2 637 3,5
Nackan kunta 2 590 2,9
Upplands Väsbyn kunta 2 412 6,2
Norrköpingin kunta 2 340 1,8
Järfällan kunta 2 253 3,5
Uumajan kunta 2 085 1,8
Norrtäljen kunta 2 065 3,7
Luulajan kunta 2 048 2,8
Örebron kunta 1 690 1,3
Malmön kunta 1 678 0,6
Solnan kunta 1 673 2,5
Gävlen kunta 1 625 1,7
Sigtunan kunta 1 541 3,9
Sundsvallin kunta 1 541 1,6
Köpingin kunta 1 508 6,1

Kunnat, joissa alle 1 500 Suomessa syntynyttä, mutta väestöosuus vähintään 4,0 prosenttia:

Kunta Suomessa
syntyneitä[21]
 %
Ylitornion kunta 948 19,3
Skinnskattebergin kunta 414 9,1
Pajalan kunta 559 8,9
Oxelösundin kunta 638 5,7
Hälleforsin kunta 415 5,7
Nykvarnin kunta 522 5,7
Olofströmin kunta 739 5,6
Kungsörin kunta 438 5,4
Norbergin kunta 284 5,0
Håbon kunta 960 4,9
Hoforsin kunta 473 4,8
Storforsin kunta 207 4,7
Ljusnarsbergin kunta 220 4,4
Smedjebackenin kunta 455 4,2
Trosan kunta 479 4,2
Avestan kunta 906 4,2
Lilla Edetin kunta 513 4,0
Flenin kunta 642 4,0

Edellä olleissa luvuissa eivät ole mukana Suomessa syntyneiden Ruotsissa saamat lapset. Tarkat tilastot toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten määristä kunnittain löytyvät Sisuradion vuonna 2008 teettämästä tilastosta.[22] Kyseisessä tilastossa on ilmoitettu

  • Suomessa syntyneet
  • muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa
  • muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa.

Tämän tilaston mukaan edellä lueteltuihin kolmeen ryhmään kuuluvia henkilöitä on määrällisesti eniten Tukholmassa (67 220 henkeä eli 8,3 % väestöstä). Suhteellisesti eniten näihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä asuu Haaparannalla (7 584 henkeä eli 74,6 % väestöstä).[22]

Länsipohjan suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Länsipohjalaiset

Nykyiseen Norrbottenin lääniin Tornionjoen länsipuolelle jäi Haminan rauhassa vuonna 1809 myös suomenkielistä väestöä. He eivät ole mukana edellä olevissa tilastoissa, jotka perustuvat henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymämaahan.

Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. finnar). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Oheisessa taulukossa esitetään eri kansallisuuksien lukumäärä ja osuus väestöstä Norrbottenin läänin varsinaisen suomalaisalueen kunnissa vuonna 1930.[23]

Norrbottenin läänin kunnat 1952. Entisestä Jukkasjärven kunnasta oli 1948 tullut Kiirunan kaupunki.
Kunta Suomalaisia % Saamelaisia % Ruotsalaisia % Yhteensä
Jällivaara (ruots. Gällivare) 6 440 31,8 587 2,9 13 225 65,3 20 252
Jukkasjärvi 5 201 28,0 836 4,5 12 538 67,5 18 575
Pajala 3 789 78,1 141 2,9 922 19,0 4 852
Ylitornio (ruots. Övertorneå) 3 499 71,3 1 408 28,7 4 907
Alatornio (ruots. Nedertorneå) 2 378 57,0 1 794 43,0 4 172
Korpilompolo (ruots. Korpilombolo) 2 109 76,8 47 1,7 590 21,5 2 746
Karunki (ruots. Karl Gustav) 1 886 65,3 1 002 34,7 2 888
Tärentö (ruots. Tärendö) 1 752 88,4 65 3,3 165 8,3 1 982
Hietaniemi 1 622 65,2 62 2,5 804 32,3 2 488
Junosuvanto (ruots. Junosuando) 1 125 83,5 39 2,9 183 13,6 1 347
Haaparanta (ruots. Haparanda) 988 39,2 1 532 60,8 2 520
Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) 577 53,1 418 38,5 91 8,4 1 086
Yhteensä 31 366 46,3 2 195 3,2 34 254 50,5 67 815

Yhteensä näissä kunnissa asui 31 366 suomalaista, joten muualla Norrbottenin läänissä suomalaisia asui vielä 1 370 henkeä. Luettelo vastaa vanhaa kuntajakoa, joka on sittemmin muuttunut. Luettelon kunnista Jällivaara muodostaa nykyään Jällivaaran kunnan. Jukkasjärvi ja Kaaresuvanto puolestaan muodostavat Kiirunan kunnan. Pajala, Korpilompolo, Tärentö ja Junosuvanto taas muodostavat Pajalan kuntaan. Ylitornion kuntaan kuuluvat luettelossa mainitut Ylitornio ja Hietaniemi. Haaparannan kunta on muodostettu Alatorniosta, Karungista ja luettelossa toiseksi alimmaisena olevasta Haaparannan kaupungista.

Ruotsin suomenkieliset Sisuradion kyselytutkimuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisuradion vuonna 2005 teettämän Ruotsin 9–79-vuotiasta väestöä koskeneen kyselyn mukaan 4,7 % Ruotsin väestöstä puhui tai ymmärsi suomen kieltä ja 1,7 % meänkieltä. Yhteensä 469 000 henkilöä puhui tai ymmärsi suomea tai meänkieltä.[2]

Yhdeksällä Ruotsin Radion P4-paikalliskanava-alueella suomea tai meänkieltä puhuvien tai ymmärtävien väestöosuus ylitti koko Ruotsin keskiarvon. Nämä alueet olivat[2]

Paikalliskanava-alue Lääni Suomenkielisiä  %
Norrbotten Norrbottenin lääni 60 000 27,7
Sjuhärad entisen Älvsborgin läänin eteläosa (Sjuhärad) 12 000 7,0
Sörmland Södermanlandin lääni 16 000 7,0
Västmanland Västmanlandin lääni 14 000 6,5
Stockholm Tukholman lääni 102 000 6,4
Västerbotten Västerbottenin lääni 13 000 5,7
Taalainmaa Taalainmaan lääni 13 000 5,6
Uppland Uppsalan lääni 14 000 5,6
Gävleborg Gävleborgin lääni 13 000 5,3

Ruotsinsuomalaisten lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinsuomalaiset koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemässä Ruotsin kunnassa toimii ruotsinsuomalainen koulu:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sisu-uutiset: Ruotsinsuomalaiset tilastoina Sveriges Radio. Viitattu 8.11.2012. (suomeksi)
  2. a b c Radioundersökningsbolaget RUAB: Hur svenska folket talar och förstår finska och meänkieli samt en kartläggning av radiovanor (DOC) 28.10.2005. Sveriges Radio. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  3. Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari: Suomalaiset Ruotsissa, s. 19. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2000. ISBN 951-9266-71-2. (suomeksi)
  4. Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 17.6.2014.
  5. Suomalaiset Ruotsissa 2000, 115-116
  6. http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03
  7. http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03
  8. http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/manuscripts/Ekonomisk%20Debatt,%202006,%2034%286%29,%2056-65.pdf
  9. Suomalaiset Ruotsissa 2000, 20
  10. Suomalaiset Ruotsissa 2000, 64-65
  11. Suomalaiset Ruotsissa 2000, 68
  12. http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf
  13. Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148
  14. Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149
  15. Utrikes födda i riket efter födelseland, ålder och kön. År 2000-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Utländska medborgare i riket efter medborgarskapsland, ålder och kön. År 1973-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2011 (XLS) 22.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2012 (XLS) 20.2.2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.3.2013. (ruotsiksi)
  19. Del 3. Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Folkmängd 31 dec 1980. Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Finland vanligaste ursprungslandet för utrikes födda 1.6.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  21. a b c Tabeller över Sveriges befolkning 2009 (Folkmängd – Kommuner och kommungrupper, 1.4.3 Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010) Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  22. a b Statistiska centralbyrån: SCB:n tilasto ruotsinsuomalaisista (XLS) Sisuradio. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  23. V. Trosbekännelse. Främmande stam. Främmande språk m.m. (PDF) Folkräkningen den 31 december 1930. Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Haparandabladet/Haaparannanlehti
  25. Liekki
  26. Sveriges Radio: PÄIVÄLEHDEN KONKURSSI - Suomen kieli Ruotsissa - Sisuradion teemasivu Viitattu 3.11.2012.
  27. Ruotsin Suomalainen
  28. Sheriffi
  29. Suomen Uutisviikko
  30. Yks'Kaks
  31. Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu
  32. Upplands Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu
  33. Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu
  34. Örebron ruotsinsuomalainen koulu
  35. Kistan ruotsinsuomalainen koulu
  36. Tukholman ruotsinsuomalainen koulu
  37. Göteborgin ruotsinsuomalainen koulu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Suomalaiset

Hämäläiset | Karjalaiset | Pohjalaiset | Savolaiset | Varsinaissuomalaiset

Ulkomailla: Amerikansuomalaiset | Australiansuomalaiset | Brasiliansuomalaiset | Kanadansuomalaiset | Kuolansuomalaiset | Inkeriläiset | Pietarinsuomalaiset | Ruotsinsuomalaiset (Metsäsuomalaiset, Länsipohjalaiset) | Kveenit | Siperiansuomalaiset