Ihmisarvo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Ihmisarvon kunnioitus oikeusperiaatteena on sisällytetty esimerkiksi Saksan perustuslakiin.

Ihmisen moraaliseen luonteeseen, ihmisyyteen, kuuluu ihmisarvo. Ihmisarvo on ihmisoikeuksien perusta. Yhteisten oikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmiselle arvokas elämä. Ihmisoikeudet, toisin kuin ihmisarvo, liittyvät läheisesti poliittiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, ilman tätä yhteyttä ihmisoikeuksia ei voi olla.

Kantin (s.1724) filosofiassa on väite järjellisen olennon luontaisesta ja ehdottomasta arvosta. Se on riippumaton mielipiteistä ja arvostuksista ja viittaa arvokkuuteen. Ihmisarvo on niinikään valtiosta ja vallalla olevasta oikeusjärjestelmästä riippumaton.[1] Jokainen ihminen ansaitsee henkilökohtaisen kunnioituksen ja arvostuksen sekä ystävällisen ja inhimillisen kohtelun. Se tarkoittaa että inhimillistä olentoa ei saa kohdella esineenä eikä toista ihmistä saa käyttää hyväkseen. Ihmisarvo on luovuttamaton. Julkisen vallan velvollisuutena on kunnioittaa ja suojella sitä.

Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu Suomen perustuslaissa ja on sen taustalla vaikuttava perusarvo. Siihen viitataan myös monissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa kuten Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sakari Melander: ”2.5 Kriminalisointiteoria”, Rikosoikeus 2010-luvulla. Helsinki: FORUM IURIS, 2010. ISBN 978-952-10-5542-3.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.